Mitä säästäminen on ja mitä se ei ole?12.6.2026 | © Talousteema OyMoni kuvittelee säästävänsä, eikä huomaa velkaantuvansa. Velka aiheuttaa aina korkomenoja ja ehdottoman velvollisuuden maksaa velan pääoma takaisin.
Mediat syöttävät ihmisille väärää säästämisajattelua. Riskipitoinen sijoittaminen ei ole säästämistä, vaan se on rahan laittamista pelin panokseksi. Se voi tuottaa hyvin, mutta siinä voi myös menettää rahansa.Säästämistä on kahdenlaista: etukäteistä ja jälkikäteistä.
Etukäteisessä säästämisessä rahaa kerätään ennen kuin jokin hankinta toteutetaan.
Jälkikäteisessä säästämisessä hankinta toteutetaan ensin ja se maksetaan lainalla.
Lainan maksaminen tämän jälkeen on samankaltaista säästämistä kuin ennakkosäästäminenkin. Ainoa ero on korkomenojen maksaminen lainanlyhennysten lisäksi.
Jälkikäteinen säästäminen on siis kalliimpaa kuin etukäteinen säästäminen.
Jos ihminen kuvittelee säästävänsä siten, että ottaa lainaa ja lisäksi käyttää osan tuloistaan säästämiseen, tämä ajatus on typerä. Laina ja säästö kumoavat toisensa.
Kokonaissäästösumma on pankkitilillä oleva rahamäärä vähennettynä lainojen rahamäärällä.
Säästösummaa ei voi lisätä lainaa ottamalla. Sitä voi lisätä vain lainoja lyhentämällä, ja sen jälkeen, kun niitä ei enää ole, tallettamalla rahaa pankkitilille.
Sijoituksia vivuttamalla
Monesti ihmiset säästävät sijoittamalla esimerkiksi pörssiosakkeisiin. Jos tätä tehdään lainaa ottamalla, kysymyksessä on vivuttaminen. Laina on silloin sijoituksen vipuvarsi.
Vivuttamisen ideana on saada omarahoitukselle suurempi tuotto, kun hankittavan sijoituskohteen tuotot ylittävät lainan korkomenot. Tämä erotus tulee omilla säästöillä hankitun osuuden tuotoksi.
Vivuttaminen voi olla myös negatiivista, jos hankintakohteen tuotot ovat pienemmät kuin lainan korkomenot. Silloin tämä erotus syö omilla säästöillä hankitun osuuden tuottoa.
Vivuttamisessa lainan korkomenot ovat yleensä kohtuullisen hyvin ennakoitavissa, mutta hankintakohteen tuotot vaihtelevat suuresti. Siksi vivuttaminen on riskipeliä.
Lisäksi riskinä on se, että sijoituksen täydellisen menetyksenkin jälkeen lainat on maksettava takaisin.
Vivuttaminen ei ole järkevää. Moni tekee sitä kuitenkin huomaamattaan.
Jos henkilöllä, yrityksellä tai muulla yhteisöllä on samanaikaisesti rahaa pankkitilillä ja lainaa pankista, tämä laina kannattaa maksaa pankkitilin varoilla pois.
Lainan maksaminen on etenkin järkevää, jos säästösumma on sijoitettu riskipitoiseen kohteeseen. Osakkeet ja muut sijoituskohteet kannattaa myydä pois ja lyhentää saaduilla rahoilla lainoja.
Asunto-osakeyhtiön perusparannushanke lainarahoituksella
Kun viime aikoina asunto-osakeyhtiöitä on mennyt konkurssiin, lehdet ja talousneuvojat ovat suosittaneet ihmisiä maksamaan yhtiön perusparannusten menot pääomavastikkeilla vuosien kuluessa eikä maksamaan niitä pois kertamaksuna. Tämä neuvo on harhainen.
Ensinnäkin asunto-osakeyhtiöiden konkurssit ovat harvinaisia, ja niitä toteutuu yleensä silloin, kun asuntosijoittajilla on suuria omistuksia yhtiössä.
Jos asuntosijoittaja menee konkurssiin, joutuvat muut osakkaat maksamaan tämän velkaosuuden, ja jos eivät pysty maksamaan, asunto-osakeyhtiö menee konkurssiin.
Perusparannuksen kertamaksu on järjetön toimenpide tilanteessa, jossa yhtiön osakkeista suuri osa on jonkin sijoitusyhtiön omistuksessa.
Normaalissa asunto-osakeyhtiössä kaikki tai lähes kaikki osakkeet ovat asukkaiden omistuksessa. Tällaisessa yhtiössä konkurssin riski on pieni. Silloin perusparannusmenojen maksaminen kertasuorituksena on suositeltavaa, koska osakas säästää maksuosuuttaan koskevat korkomenot.
Suomen valtion lainataakka
Suomen valtio kipuilee suuren lainakantansa vuoksi. Lainoja on vuosikymmenten ajan otettu huolettomasti syömävelkojen maksamiseen.
Kun muutama vuosi sitten valtio sai lainaa nollakorolla, poliitikkojen innostus lainan ottamiseen tulvi yli äyräiden. Niitäkään lainoja ei olisi pitänyt ottaa, koska korot eivät ikuisesti pysy nollatasossa.
Nyt valtio yrittää karsia menojaan, mutta ei suostu myymään sijoituksiaan. Niiden myynnillä velkataakka kevenisi hetkessä tasolle, jolloin Suomi ei enää olisi EU:n tarkkailussa. Silloin olisi aikaa luoda rauhassa selkeä strategia, mihin lainaa voidaan ottaa ja mihin rahoja voidaan käyttää.
Lassi Mäkinen