Mitä pitäisi tehdä, kun rahat alkavat loppua?
29.12.2023 | © Talousteema Oy

Suomen talous hiipuu ja yritysten tulovirta tyrehtyy. Ellei yritys reagoi muutokseen nopeasti, rahat loppuvat ja seurauksena on konkurssi. Tilanne on pelottava ja epäonnistuminen aiheuttaa häpeän tunteen. Yrittäjä tarvitsee luotettavan keskustelukumppanin, joka haluaa ja osaa auttaa maksukriisissä.

Maksuvaikeuksiin on reagoitava nopeasti. Mitä aikaisemmin oikeat toimenpiteet tehdään, sitä varmemmin ne helpottavat yrityksen rahatilannetta ja konkurssi vältetään.

Ongelmina ovat pelko ja häpeä. Jokaisen yrittäjän jatkuvasti takaraivossa oleva konkurssipelko nousee pintaan. Yrittäjä viivyttää ratkaisuja, koska yrityksen vaikeuksia ei haluta paljastaa asiakkaille, toimittajille ja henkilökunnalle.

Yrittäjällä on tarve puhua asiasta, mutta se on vaikeaa. Hän saattaa sulkeutua aivan puhumattomaksi.

Yrittäjällä ei ole kovin monta keskustelukumppania tällaisessa tilanteessa. Pankinjohtajalla on taloudellinen intressi, joka heikentää auttamishalua maksuvaikeuksissa. Konsultti ei tunne yrityksen taloutta, vaan esittää kysymyksiä saadakseen siitä selkoa, jolloin yrittäjä ei pääse avautumaan huolistaan. Muut yrittäjät eivät tule kysymykseen, koska yrittäjä ei halua paljastaa heille vaikeaa tilannettaan.

Puoliso saattaa ajatella liiaksi perheen taloustilannetta eikä hän ymmärrä yrityksen talouden kietoutuvan yhteen perheen talouden kanssa. Monesti puoliso menee lukkoon tällaisessa tilanteessa.

Yrityksen toimintaa hyvin tunteva tilitoimiston talousasiantuntija voi olla yrityksen maksukriisissä suureksi avuksi. Kysymys ei niinkään ole taloudellisesta neuvonnasta kuin johdon asenteeseen vaikuttamisesta. Maksuvaikeudet eivät ole häpeällisiä mutta niiden hoitamatta jättäminen on. Pelko ja häpeä pitää voittaa nopeasti.

Yrittäjän on helppo puhua ongelmistaan kirjanpitäjälleen, koska tämä tuntee yrityksen taloustilanteen. Avoimen keskustelun edellytyksenä on kuitenkin, että yrittäjä tuntee kirjanpitäjän haluavan auttaa häntä. Heidän välillään on oltava syvä luottamussuhde.

Havahduin ilmiöön 1990-luvun laman aikana, kun huomasin tilitoimistoni asiakkaiden lamaantuvan pelon ja häpeän vaikutuksesta. Otin aktiivisen otteen asiakasyritysteni pelastamiseksi. Sain yrittäjät puhumaan huolistaan ja tein heille paljon töitä, jollaisia ei yleensä mielletä tilitoimiston töiksi, vaikka oikeastihan ne sitä ovat enemmän kuin esimerkiksi veroasioiden hoitaminen. Jos yrityksen rahatilanne päästetään rapakuntoon, ei yrityksellä ole tarvetta verosuunnittelullekaan.

Yhtä asiakastani lukuun ottamatta muut välttivät konkurssin, mutta lähes kaikki kävivät hyvin syvällä talouden alhossa. Mitä opin silloin maksukriisin hoitamisesta?

Ensimmäisenä pitää luoda kuva kassavirrasta lähitulevaisuudessa. Kysymys on kassasuunnittelusta. Siinä selvitetään tulevien viikkojen ja kuukausien kassatulot ja kassamenot. Näistä tiedoista muodostetaan päiväkohtainen kassavirtalaskelma.

Kassasuunnittelu tarvitsee tuekseen kassavirtakirjanpidon, jossa pankkitilin tapahtumat kirjataan sellaisinaan kassavirtalaskelmaan. Näitä tietoja tarvitaan kassasuunnitelman seurantaa varten.

Kassasuunnittelu ei ole budjetointia eikä ennustamista, vaan se on tavanomaista kirjanpitoa, jossa tositteina ovat tulevista maksutapahtumista tietoa sisältävät asiakirjat. Kun pankin tiliotteet ovat kassavirtakirjanpidon tositteita, mm. laskut, sopimukset, tilaukset, tarjoukset ja suunnitelmat ovat kassasuunnittelun tositteita.

Kassavirtalaskelmassa on kolme kassavirtaa: juokseva kassavirta, investointien kassavirta ja rahoituksen kassavirta. Jokaisessa kassavirrassa voi olla kassatuloja ja kassamenoja.

Juokseva kassavirta pitää saada nopeasti kääntymään negatiivisesta positiiviseksi, koska kassa hupenee, jos rahaa tulee pankkitilille vähemmän kuin sitä menee.

Investointien kassamenot on padottava kokonaan, jos mahdollista. Mikäli yrityksellä on menossa investointihanke, sen keskeyttämistä pitää harkita. Uusiin investointihankkeisiin ei tällaisessa tilanteessa pidä ryhtyä, vaikka moni yritysjohtaja kuvittelee korjaavansa yrityksen taloustilanteen esimerkiksi perustamalla uuden tehtaan tai avaamalla uuden myymälän.

Rahoituksen kassamenot voivat olla iso taakka, jos yrityksellä on paljon lainoja. Lyhennysten siirtämisestä on neuvoteltava lainanantajien kanssa. Lisäksi on selvitettävä, voiko tuoretta rahoitusta saada lisää jostakin. Tämä voi onnistua, kun lainarahaa haetaan aikaisessa vaiheessa ennen maksutilanteen tulehtumista.

Maksuvaikeuksista selviämiseksi yrityksen on oltava avoin ja rehellinen kaikkia tilanteeseen vaikuttavia tahoja kohtaan.

Tavaroiden ja palveluiden toimittajat on pidettävä ajan tasalla yrityksen kassatilanteen kehityksestä. Missään tapauksessa perintäkirjeitä ei pidä heittää roskakoriin, vaan niihin on reagoitava nopeasti ja puhuttava velkojien kanssa ainakin puhelimessa mutta mieluiten kasvokkain. Luottamuksen ylläpito on tärkeää.

Tavara- ja palvelutoimittajat eivät hylkää hyvää asiakastaan, jos ne saavat varmuuden tämän halusta maksaa velkansa. Kun luottamus on olemassa, yritys voi saada pitempiä maksuaikoja, joilla on iso merkitys vaikeuksien voittamisessa.

Yrityksen henkilökunta on avainasemassa, koska yleensä palkat ovat suuri tai monesti peräti suurin menoerä. Kun työntekijöille kerrotaan avoimesti yrityksen tilanne, he voivat jopa suostua palkanalennuksiin tilapäisesti. He tietävät joutuvansa työttömiksi, jos yritys ajautuu konkurssiin.

Säännölliset henkilökuntakokoukset, joissa käsitellään kassasuunnitelman tilanne avoimesti, synnyttävät työntekijöiden halun auttaa yritystä.

Kovia taloustoimiakin yleensä tarvitaan. Kassatuloja on lisättävä ja kassamenoja vähennettävä.

Kassatuloja saadaan nopeasti esimerkiksi myymällä turhaa omaisuutta, tarjoamalla tuotteita asiakkaille alennuksella, tehostamalla laskujen perintää sekä etsimällä lisärahoitusta.

Kassamenoja voidaan vähentää suunnittelemalla ostot huolellisesti, lomauttamalla henkilökuntaa sekä reagoimalla perintäkirjeisiin nopeasti. Soitto saataviaan perivälle velkojalle saattaa tuottaa lopputulokseksi maksusuunnitelman, joka helpottaa yrityksen rahatilannetta.

Lainojen maksuja on mahdollista siirtää pyytämällä pankilta vapaavuotta tai kokonaismaksuajan pidentämistä. Pankin kannattaa suostua tähän, mikäli se voi luottaa yrityksen selviytyvän vaikeuksistaan. Jos luottotappioita ei ole odotettavissa, pankille maksujen siirtäminen on edullista, koska se lisää korkotuloja.

Maksuvaikeuksien keskellä yrittäjän on pidettävä pää kylmänä. Hän ei saa ajatella henkilökohtaista etuaan vaan yrityksen etu on tärkein. Oman edun tavoittelu esimerkiksi ottamalla yrityksestä varoja lain vastaisesti saattaa tulla yrittäjälle kalliiksi, jos yritys asetetaan konkurssiin.

Sen sijaan, että yrittäjä ottaa rahaa yhtiöstä itselleen, hän voi myydä omaisuuttaan ja rahoittaa yritystä myynnistä saatavilla hinnoilla. Rohkeat ratkaisut saattavat pelastaa yrityksen.

Yrittäjä voi esimerkiksi myydä asuntonsa ja muuttaa vuokralle.

Jos asunto on yhtiön lainan vakuutena pankissa, yrittäjän kannattaa neuvotella ratkaisu, jossa hän ottaa samansuuruisen lainan panttaamalla asuntonsa, antaa saamansa rahat lainaksi yhtiölle ja maksaa yhtiön lainan pois. Pankin kannattaa suostua tähän, koska henkilö jatkaa lainan maksamista yhtiön konkurssin jälkeenkin. Konkurssin mennyt yhtiö sen sijaan ei enää silloin maksa mitään.

Toimenpiteen seurauksena pankki ei voi kiristää yhtiötä mahdollisessa konkurssitilanteessa, koska tämä ei ole enää sen asiakas. Monesti pankki järjestää konkurssihuutokaupan, jossa se saa rahansa, mutta yrittäjälle ei jää mitään. Näin ei tapahdu, jos laina on yrittäjän nimissä.

Yrittäjä voi jatkaa lainan takaisinmaksua yhtiön konkurssin jälkeen ja mahdollisesti myydä asuntonsa vapailla markkinoilla, kun hintataso nousee normaaliksi taantuman jälkeen. Jos sen sijaan pankki myisi asunnon konkurssihuutokaupassa, siitä ei saataisi riittävästi vaan yrittäjä voisi takauksen vuoksi jäädä maksajaksi vuosiksi eteenpäin.

Maksukriisin hoitamisessa keskeisen tärkeitä ovat rohkeat mutta rehelliset ja avoimet toimenpiteet.

Lassi Mäkinen