Pitäisikö Petteri Orpon jättää konkurssihakemus käräjäoikeuteen?24.6.2024 | © Talousteema OyVuoden 2023 Suomen valtion tuloslaskelma osoitti tappiota 7,4 miljardia euroa. Monen mielestä tämä vastaa käsitystä valtion talouden huonosta tilasta, mutta ei tässä vielä kaikki. Nimittäin valtion oma pääoma vuoden 2023 taseessa oli 94 miljardia euroa negatiivinen. Eikä tämäkään ole koko totuus.Suomen valtion kirjanpidon mukaan tilanne näyttää pahalta. Nykytilaan ei ole päädytty yhden hallituksen virheiden vuoksi, vaan mukana ovat olleet kaikki eduskuntapuolueet, jotka ovat viime ja tällä vuosikymmenellä olleet hallitusvastuussa.
Kun tarkastelemme valtion tilinpäätöksiä 2011–2023, vain yhden kerran vuonna 2018 valtion tuloslaskelma osoitti voittoa. Luku oli vain 0,8 miljardia euroa. Se poikkeaa pitkästä punaisten lukujen ketjusta.
Suomen valtion tuloksen ja oman pääoman kehitys 2011–2023
(lähde: valtion tilinpäätökset)
Miksi valtio oikeastaan pyrkii tuottamaan voittoa? Sehän ei ole osakkailleen osinkoa jakava pörssiyhtiö. Sen sijaan valtio kerää veroja kansalaisiltaan turvatakseen heidän elämäänsä.
Eivätkö verotulot ole riittäneet menojen maksamiseen? Tuloslaskelmat ja taseet eivät vastaa tähän kysymykseen. Vastaus löytyy kassavirtalaskelmista.
Vuoden 2023 alussa valtion kassassa oli rahaa 10,5 miljardia euroa ja lopussa 14,1 miljardia euroa. Rahamäärä lisääntyi 3,6 miljardia euroa vuoden kuluessa mutta tämä ei tapahtunut siten, että verotulot olisivat olleet suuremmat kuin juoksevat menot.
Kassavirtalaskelmassa juokseva kassavirta ilmaisee jatkuvan toiminnan rahatulojen ja rahamenojen erotuksen. Juokseva kassavirta on terve, jos erotus on positiivinen.
Suomen valtion juokseva kassavirta oli negatiivinen vuonna 2023, kuten monet vuodet sitä ennenkin. Verotulot eivät siis ole riittäneet menojen maksamiseen enää pitkään aikaan.
Lisäksi valtio on tehnyt pitkävaikutteisia investointeja, joista aiheutuu negatiivinen investointien kassavirta mutta toiminnallisesti ne ovat positiivinen asia. Tässäkin vuosi 2018 poikkesi muista vuosista. Silloin investointien kassavirta oli 1,3 miljardia euroa positiivinen. Sinä vuonna valtio realisoi omaisuuttaan enemmän kuin teki uusia investointeja.
Negatiiviset juoksevan kassavirran ja investointien kassavirran luvut on pitänyt hoitaa ottamalla lisää lainaa. Tämä näkyy siinä, että vuonna 2023 rahoituksen kassavirta oli positiivinen 14,3 miljardia euroa.
Vuosikausia lainaa on otettu lisää, paitsi juuri tuona erikoisena vuonna 2018. Silloin rahoituksen kassavirta oli 1,2 miljardia euroa negatiivinen eli lainoja lyhennettiin tällä määrällä enemmän kuin uusia otettiin.
Suomen valtion kassavirtojen kehitys 2011–2023
(lähde: valtion tilinpäätökset)
Minulla ei ole mitään poliittista kantaa, mutta hyvästä työstä on aiheellista mainita. Edellä kerrottuna poikkeuksellisena vuotena 2018 pääministeri oli
Juha Sipilä ja valtiovarainministeri
Petteri Orpo. Samankaltaista kehitystä kesti vuodet 2016–2019.
Vuoden 2020 luvut kertovat karusti korona-ajan vaikeuksista. Silloin pääministeri oli
Sanna Marin. Vaikka juokseva kassavirta oli sinä vuonna raskaasti negatiivinen, tähän oli hyvä syy. Moni yritys pelastui, kun valtio auttoi terveitä yrityksiä vaikean ajan yli.
Tuloslaskelma ja tase ovat kuin leikkikaluja kassavirtalaskelman rinnalla. Kassavirta kertoo karun totuuden. Se ei valehtele vaan sanoo asiat suoraan ja ymmärrettävästi.
Tuloslaskelman voitto ei ole mitään. Se ei ole rahaa. Sillä ei voi maksaa. Se on vain epämääräinen laskennallinen suure, jolla ei ole minkäänlaista käyttötarvetta valtion taloutta johdettaessa. Valtion ei tule pyrkiä tuottamaan voittoa eikä tappiostakaan ole sille haittaa.
Sen sijaan valtion kassassa oleva rahamäärä ratkaisee, miten Suomi pärjää. Aivan keskeisintä on saada verotuloja niin paljon, että niillä voidaan kattaa juoksevat menot.
Verotuloja voidaan saada lisää korottamalla verokantoja ja etsimällä uusia verotuksen kohteita.
Parempi vaihtoehto on lisätä talouden toimeliaisuutta niin, että verotuksen perustana olevat arvot kasvavat. Esimerkiksi työllisten määrän lisääntyminen nostaa kansantalouden palkkasumman suuremmaksi ja tämä lisää ansiotuloverojen määrää, vaikka verokannat pysyvät ennallaan.
Tulojen lisäksi myös menot vaikuttavat juoksevaan kassavirtaan. Menosäästöt eivät kuitenkaan ole ainoa eikä aina järkeväkään keino, koska ne kurjistavat taloutta. Kun ihmiset ostavat vähemmän, työllisten määrä vähenee ja valtion verotulotkin supistuvat.
Investointeja on järkevää tehdä jatkuvasti ja niitä voidaan rahoittaa pitkäaikaisilla lainoilla, mutta kulutusvelkaa ei pidä ottaa.
Kun valtion velkataakka on noussut aivan liian suureksi, sitä voisi keventää myymällä turhaa omaisuutta, kuten vuonna 2018 ilmeisesti tehtiin. Valtio omistaa mm. pörssiosakkeita, joita se ei asiallisesti tarvitse. Koska sillä on samanaikaisesti lainaa, se oikeasti sijoittaa vivuttamalla eli pelaa kasinopeliä. Tämä ei ole järkevän valtion toimintaa.
On ainakin yksi pieni kohde, jossa valtio voisi vähentää menojaan. Sen tulisi lopettaa tuloslaskentaan perustuvan kirjanpidon laatiminen ja keskittyä tekemään vain kassavirtakirjanpitoa sekä tulevaisuutta luotaavaa kassasuunnittelua.
Taustatietoja hallituksista ajalta 2011–2023
Pääministeri
Jyrki Kataisen hallitus oli vallassa 22.6.2011–24.6.2014. Sinä aikana valtiovarainministereinä olivat
Jutta Urpilainen 22.6.2011–6.6.2014 sekä
Antti Rinne 6.–24.6.2014. Kesken vaalikauden pääministeriksi vaihtui
Aleksander Stubb, jonka hallitus toimi 24.6.2014 – 29.5.2015, jolloin valtiovarainministerinä oli edelleen Antti Rinne. Kokoomuksen ja SDP:n lisäksi näissä hallituksissa olivat mukana Vihreät, RKP ja Kristillisdemokraatit. Vasemmistoliitto oli mukana Jyrki Kataisen hallituksen ajan mutta ei Aleksander Stubbin hallituksessa.
Pääministeri
Juha Sipilän hallitus työskenteli koko vaalikauden 29.5.2015–6.6.2019. Sinä aikana valtiovarainministerit olivat Aleksander Stubb 29.5.2015–22.6.2016 sekä
Petteri Orpo 22.6.2016–6.6.2019. Keskustan ja Kokoomuksen lisäksi hallituksessa olivat mukana Perussuomalaiset (myöhemmin Sininen tulevaisuus / Sininen eduskuntaryhmä).
Antti Rinne toimi pääministerinä 6.6.–10.12.2019, minkä jälkeen
Sanna Marin oli pääministerinä 10.12.2019–20.6.2023. Valtiovarainministereinä näiden hallitusten aikana toimivat
Mika Lintilä 6.6.–10.12.2019,
Katri Kulmuni10.12.2019–9.6.2020,
Matti Vanhanen 9.6.2020–27.5.2021 ja
Annika Saarikko 27.5.2021–20.6.2023. SDP:n ja Keskustan lisäksi sekä Antti Rinteen että Sanna Marinin hallituksissa olivat mukana Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP.
Tällä hetkellä 20.6.2023 lähtien pääministerinä on Petteri Orpo ja valtiovarainministerinä
Riikka Purra. Kokoomuksen ja Perussuomalaisten lisäksi tässä hallituksessa ovat mukana myös RKP ja Kristillisdemokraatit. Vuoden 2023 kassavirtalaskelma ei vielä kerro, miten hyvin tai huonosti tämä hallitus on toiminut, mutta ensi vuonna julkaistavasta vuoden 2024 kassavirtalaskelmasta totuus paljastuu.
Tutustu tarkemmin kassavirtalaskentaan. Tilaa Lassi Mäkisen kirja
Tärkeintä ei ole voitto, vaan reilu kassavirta seuraavalla lomakkeella:
TilauslomakeLassi Mäkinen