Yhdenkertainen kirjanpito kummittelee26.7.2017 | © Talousteema OyVerohallinto on alkanut nimittää yhdenkertaista kirjanpitoa maksuperusteiseksi kirjanpidoksi. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Väärinkäsitys paljastaa, miten huonosti Verohallinnon henkilökunta tuntee kirjanpitoa.Yhdenkertainen kirjanpito kummittelee edelleen kirjanpitolaissa, vaikka se olisi pitänyt kuopata jo vuosikymmeniä sitten. Sen sijaan pitäisi säätää maksuperusteisesta kirjanpidosta.
Yhdenkertainen kirjanpito ei ole yksinkertaista, kuten väitetään. Maksuperusteinen kirjanpito taas on yksinkertaista, vaikka se on kahdenkertaista.
Kahdenkertainen kirjanpito on kirjanpidon perusmenetelmä. Siinä jokainen tapahtuma kirjataan kaksipuoleisesti. Sama summa merkitään eri tilien debet- ja kredit-puolelle. Tästä seuraa se, että koko kirjanpidon debet- ja kredit-summat ovat samat. Jos näin ei ole, kirjanpidossa on virhe.
Kahdenkertaisuus siis varmistaa, että kirjanpito täsmää. Tämä ominaisuus puuttuu yhdenkertaisesta kirjanpidosta. Siinä kukin tapahtuma kirjataan vain jonkin tilin debetiin tai kreditiin – ei kahdelle eri tilille eikä kahdelle eri puolelle.
Lähes kaikki kirjanpidot laaditaan kahdenkertaista kirjanpitomenetelmää käyttäen ja yhdenkertaista kirjanpitoa käytetään vain hyvin vähän. Ammattilaiset laativat kahdenkertaisia kirjanpitoja ja amatöörit yhdenkertaisia kirjanpitoja.
Yhdenkertainen ja kahdenkertainen kirjanpito ovat kirjausmenetelmiä, kun maksuperuste on kirjausperuste. Muut kirjausperusteet ovat lasku- ja suoriteperuste. Kaikkia näitä kirjausperusteita voi käyttää joko yhdenkertaisessa tai kahdenkertaisessa kirjanpidossa.
Suoriteperuste tarkoittaa sitä, että kirjaus tehdään sille päivämäärälle, jolloin yritys luovuttaa tavaran tai palvelun asiakkaalle tai vastaanottaa tavaran tai palvelun toimittajalta.
Laskuperusteisessa kirjanpidossa kirjaus merkitään asiakkaalle lähtevän tai toimittajalta tulevan laskun laadintapäivälle.
Maksuperusteinen kirjanpito laaditaan toteutuneiden maksujen perusteella. Kirjauspäivä on se päivä, jolloin raha on saapunut pankkitilille tai lähtenyt pankkitililtä. Käteismaksuissa kirjauspäivä on kassakonenauhaan merkitty päivä.
Kaikki kirjausperusteet tuottavat pitkällä aikavälillä saman lopputuloksen, mutta tilikausittain voi olla pientä aikaeroa.
Suoriteperuste on sallittu sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä. Se on tuloslaskentateorian mukainen kirjausperuste – siksi sitä suositaan kirjanpito- ja verolainsäädännössä.
Suoriteperusteen käyttäminen on työlästä, koska se edellyttää sekä myydyistä että ostetuista tavaroista ja palveluista rahtikirjan, hyväksymisasiakirjan, vastaanottopöytäkirjan tai muun vastaavan vastaanottodokumentin sisällyttämistä kirjanpitoaineistoon.
Laskuperuste on helpompi kuin suoriteperuste, sillä lasku tai kuitti laaditaan automaattisesti kaikista kaupoista ja laskun päivämäärä on yksiselitteinen.
Maksuperuste on helpoin ja varmin kirjausperuste. Jokainen tapahtuma näkyy pankin tiliotteella tai kassakoneen nauhalla.
Maksuperuste on yksinkertainen myös verotuksessa, vaikka se on täysimääräisesti sallittu vain pienten yritysten arvonlisäverotuksessa.
Tuloverotuksessa ja kirjanpidossa merkitykseltään vähäiset tulo- ja menoerät hyväksytään kirjattavaksi maksuperusteisesti, mutta tämä koskee vain tilinpäätöskirjauksia. Tilikauden aikana maksuperusteinen kirjanpito on hyväksyttyä sekä kirjanpito- että elinkeinoverolaissa tapahtumien suuruudesta riippumatta.
Lassi Mäkinen 
