Holtitonta taloudenhoitoa13.10.2023 | © Talousteema OySijoittaisitko rahojasi tähän yhtiöön? Viimeisen 12 vuoden aikana se on tuottanut joka vuosi yhtä lukuun ottamatta tappiota, ja vuoden 2022 lopussa sen oma pääoma oli negatiivinen melkein 87 miljardia euroa. Tappiot ovat tarkastelujakson aikana vaihdelleet 3 miljardista lähes 13 miljardiin euroon vuodessa. Vain vuonna 2018 se tuotti noin miljardin euron voiton. Miksi tätä yhtiötä ei vielä ole asetettu konkurssiin?Konkurssi ei aiheudu tappioista eikä oman pääoman menettämisestä, vaan yhtiö voidaan asettaa konkurssiin, jos sen rahat loppuvat. Koko 12 vuoden tarkastelukauden tämä yhtiö on kyennyt hoitamaan maksunsa luotettavasti tappiokierteestään huolimatta.
Sinäkin sijoitat joka vuosi tähän yhtiöön suuren osan tuloistasi. Käytät jatkuvasti yhtiön palveluita, ja elämäsi on suuresti riippuvainen sen toimintakyvystä. Tarkasti ottaen kysymys ei ole yhtiöstä, vaan nämä luvut ovat Suomen valtion tilinpäätöksistä.
Valtion tuloslaskelmien ja taseiden luvut ovat murskaavan huonot. Ne eivät oikeastaan kerro huonosta taloudenhoidosta vaan ennen kaikkea siitä, että tuloslaskenta on aikansa elänyt laskentamenetelmä. Kassavirtalaskenta paljastaa totuuden.
Valtion taloutta on hoidettu kelvottomasti myös kassavirtalaskelmien perusteella, mutta Suomeen luotetaan edelleen maailmalla. Lainaa on saatu kohtuullisin ehdoin ja näin maksuvalmius on pidetty kunnossa. Tämä ei kuitenkaan voi enää pitkään jatkua.
Näiden 12 vuoden aikana valtion juokseva kassavirta on ollut koko ajan negatiivinen. Vero- ym. tulot eivät ole riittäneet juoksevien menojen maksamiseen. Lisäksi valtiolla on ollut investointimenoja. Krooninen rahapula on rahoitettu lainaa ottamalla.
Vain vuonna 2018 lainaa maksettiin takaisin enemmän kuin sitä otettiin. Rahoituksen kassavirta oli tuolloin negatiivinen 1,2 miljardia euroa. Tämä johtui siitä, että tuona vuonna investointien kassavirta oli positiivinen 1,3 miljardia euroa eli investointihyödykkeitä myytiin enemmän kuin hankittiin.
Eniten lainaa otettiin vuonna 2020, kun koronapandemia aiheutti ylimääräisiä menoja. Silloin rahoituksen kassavirta oli positiivinen 18,9 miljardia euroa.
Toiseksi eniten lainaa otettiin vuonna 2022, jolloin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan näytti synnyttävän uusia menotarpeita. Rahoituksen kassavirta oli positiivinen 12,6 miljardia euroa. Lisämenotarpeet eivät kuitenkaan toteutuneet vaan vuoden 2022 lopussa valtion kassassa oli rahaa ennätykselliset 10,5 miljardia euroa.
Viimeisen 12 vuoden ajanjaksoon sisältyy kolme hallituskautta. Kaikki muut eduskuntapuolueet, paitsi Liike Nyt, ovat tänä aikana olleet mukana holtittomassa taloudenhoidossa. Suurin vastuu on pääministereillä ja valtiovarainministereillä.
Jyrki Katainen ja
Alexander Stubb olivat pääministereinä sekä
Jutta Urpilainen ja
Antti Rinne valtiovarainministereinä hallituskaudella 2011–2015.
Vuosina 2015–2019 pääministeri oli
Juha Sipilä ja valtiovarainministerit olivat
Alexander Stubb ja
Petteri Orpo.
Hallituskaudella 2019–2023 pääministerit olivat
Antti Rinne ja
Sanna Marin sekä valtiovarainministerit
Mika Lintilä,
Katri Kulmuni,
Matti Vanhanen ja
Annika Saarikko.
Lassi Mäkinen