Talousteema Oy
Talousteema Oy
Etusivu Koulutukset Blogi Verouutiset Talousteema Palaute
Talousteema Oy

Lassi Mäkinen

Verohallinnolta lepsu ohje epäselvän lain tulkitsemiseksi
5.4.2023 | © Talousteema Oy

Verohallinnon maaliskuussa julkaisema ohje vuoden alussa käyttöönotetuista tutkimus- ja kehittämismenojen lisävähennyksistä tarjoaa suuryrityksille ruhtinaalliset verovähennykset. Pienemmillä yrityksillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia. Laki, sitä koskeva lakialoite sekä siitä annettu Verohallinnon löysä ohje avasivat verokonsulteille kultakaivoksen.

Verohallinto antoi 22.3.2023 ohjeen viime joulukuussa eduskunnassa säädetystä laista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa, joka astui voimaan tammikuun alussa. Laki säädettiin kiireessä poikkeuksellisella tavalla.

Yleensä lait säädetään hallituksen esitysten perusteella, mutta tämä laki säädettiin kansanedustajien lakialoitteen pohjalta. Valtiovarainministeriön ehdotus oli niin keskeneräinen, että hallitus ei antanut siitä esitystä. Kansanedustajille se kuitenkin kelpasi sellaisenaan.

Lakialoitteen allekirjoitti 142 kansanedustajaa. Mukana olivat kaikki eduskuntapuolueet. Ensimmäinen allekirjoittaja oli SDP:n Matias Mäkynen, joka käsittääkseni oli hankkeen puuhamies. Oliko hänellä tarkoitus luoda itsestään myönteistä mielikuvaa eduskuntavaalien edellä?

Laki on sekä tarkoitukseltaan vinksahtanut että monilta osin huonosti kirjoitettu. En ryhdy ruotimaan kaikkia sen epäkohtia vaan käsittelen kahta keskeisintä vinoutumaa: tutkimus- ja kehittämistoiminnan käsitteen tulkintaa sekä vähennettävien menojen rajaamista.

Lain mukaan yritys saa tehdä tutkimus- ja kehittämismenoista yleisen 50 prosentin lisävähennyksen, kun nämä menot jo itsessään ovat vähennettäviä. Jos seuraavana vuonna tutkimus- ja kehittämismenojen määrä on suurempi kuin edellisen vuoden menot, yritys saa tehdä lisäyksestä vielä 45 prosentin ylimääräisen lisävähennyksen. Kaikkiaan lisämenosta voidaan vähentää jopa 195 prosenttia.

Laki näyttää olevan yrityksille suoranainen kultakimpale, mutta se on suurille kirkkaampi kuin pienille.

Vaikka suhtaudun lakiin kriittisesti, kannustan yrityksiä hyödyntämään sitä mahdollisimman tehokkaasti, koska se tarjoaa runsaskätiset verovähennykset.


Tutkimus- ja kehittämistoiminnan käsitteen tulkinta

Lain 2 §:ssä tutkimus ja kehittämistoiminta määritellään seuraavasti:

‚ÄĚT√§ss√§ laissa tarkoitetaan:
1) tutkimus- ja kehitt√§mistoiminnalla sellaista luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lis√§√§miseksi tai tiedon k√§ytt√§miseksi uusiin sovelluksiin, jolla tavoitellaan jotain olennaisesti uutta; ‚Ķ‚ÄĚ


Lakialoite (LA 69/2022 vp) tarkentaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrittelyä viittaamalla OECD:n julkaisemaan Frascati-käsikirjaan ja Tilastokeskuksen käyttämään määritelmään.

Lakialoitteessa kerrotaan Frascati-käsikirjasta mm. seuraavaa:

‚ÄĚOllakseen tutkimus- ja kehitt√§mistoimintaa toiminnan tulee k√§sikirjan mukaan ainakin periaatteessa t√§ytt√§√§ kaikki seuraavat kriteerit: toiminta t√§ht√§√§ uusiin l√∂yd√∂ksiin; toiminta on luovaa; toiminnan lopputulos on jokseenkin ep√§varma; toiminta on systemaattista eli suunniteltua ja budjetoitua; toiminnalla t√§hd√§t√§√§n tuloksiin, jotka ovat siirrett√§viss√§ ja/tai toistettavissa.‚ÄĚ

Suunnilleen samat asiat sisältyvät myös Tilastokeskuksen määritelmään.

Lakialoite rajaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolelle seuraavia toimintoja:

‚ÄĚTutkimus- ja kehitt√§mistoimintaa ei esimerkiksi ole rutiiniluonteinen tuotteiden, palveluiden tai toiminnan kehitt√§minen. Vastaavasti luonteeltaan yleist√§ hallinnollista tai myyntiin ja markkinointiin liittyv√§√§ ty√∂t√§ ei lueta tutkimus- ja kehitt√§mistoiminnan m√§√§ritelm√§n piiriin.‚ÄĚ

Lakialoitteen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan käsitettä tulee tulkita laajasti:

‚ÄĚKoska tutkimus- ja kehitt√§mistoiminnan k√§sitett√§ ei voida tyhjent√§v√§sti m√§√§ritell√§, tulisi arvioinnissa pyrki√§ ennemmin laajaan kuin suppeaan tulkintaan.‚ÄĚ

Verohallinto havainnollistaa ohjeessaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tunnusmerkkejä kymmenillä esimerkeillä. Esimerkeissään Verohallinto tulkitsee tutkimus- ja kehittämistoimintaa suppeasti eikä laajasti, vaikka laajaa tulkintaa lakialoite edellyttää.

Esimerkin 3 mukaan kauppaliike aikoo perustaa verkkokaupan. Tätä Verohallinto ei pidä laissa tarkoitettuna tutkimus- ja kehittämistoimintana. Kantaansa se perustelee sillä, että kyseessä ei ole olennaisesti uuden kehittäminen.

Ohjeen eri kohdassa Verohallinto kuitenkin toteaa seuraavasti:

‚ÄĚSit√§, onko kyseess√§ s√§√§nn√∂ksen tarkoittamalla tavalla olennaisesti uuden tavoittelu, arvioidaan l√§ht√∂kohtaisesti verovelvollisen itsens√§ kannalta.‚ÄĚ

Verohallinnon perustelu verkkokauppaan siirtymistä havainnollistavassa esimerkissä on outo. Kun kauppaliike on aikaisemmin myynyt tuotteensa myymälässä, verkkokauppa on sille aivan uudenlainen toimintatapa. Sen toteuttamiseksi koko toimintaprosessi on suunniteltava yksityiskohtaisesti toisenlaiseksi kuin aikaisempi prosessi on ollut.

Vaikka verkkokauppa on nykyisin yleistä, tälle yksittäiselle liikkeelle se on täysin uusi asia eikä sen toteuttamisesta ole olemassa mitään yleispätevää kaavaa.


Vähennettävien menojen rajaukset

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennysten menoperuste määritellään lain 3 §:n ensimmäisessä momentissa seuraavasti:

‚ÄĚYleinen lis√§v√§hennys lasketaan verovelvollisen omaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen liittyv√§√§n tutkimus- ja kehitt√§mistoimintaan kohdistuvien palkkojen ja ostettujen tutkimus- ja kehitt√§mistoiminnan palveluiden menojen yhteism√§√§r√§n perusteella.‚ÄĚ

Vähennys voidaan siis tehdä tutkimus- ja kehittämistyötä tekevien henkilöiden palkkojen sekä ostettujen palvelujen laskujen perusteella. Palkkoihin ei sisällytetä henkilösivukuluja eikä muitakaan menoja. Sen sijaan ostopalvelun lasku voi sisältää palkkojen lisäksi henkilösivukulut, yleiskulut ja myyjäyrityksen voiton. Tässä onkin pelin paikka, jonka Verohallinto siunaa ohjeessaan.

Jos yrityksellä on vaihtoehtoina työn teettäminen omilla työntekijöillä tai sen ostaminen palveluntuottajalta, työntekijän palkka voi olla esimerkiksi 30 euroa tunnilta, mutta palveluntuottaja saattaa veloittaa yritykseltä esimerkiksi 300 euroa tunnilta. Verohallinto ei aio puuttua laskun summaan, jos sen perusteena on tutkimus- tai kehittämistyön tekeminen yritykselle.

Palvelun tuottaja ei saa tehdä laissa tarkoitettuja lisävähennyksiä, vaan ne tekee palvelun ostaja. Tuottaja voi kuitenkin vähentää kaikki menonsa normaalisti ja laskuttaa työstä ostajan kanssa sovitun hinnan.

Esimerkkitapauksessa yritys saa henkilön 30 euron tuntipalkasta vähentää verotuksessaan 45 euroa. Jos yritys ostaa palvelun 300 euron tuntihinnalla, se saa vähentää verotuksessaan 450 euroa.

Erikoinen tilanne syntyy, jos palvelun myyjä ja ostaja kuuluvat samaan konserniin. Verohallinto kirjoitti asiasta seuraavasti:

‚ÄĚLaissa tarkoitetun palvelun myyj√§ voi olla verovelvolliseen n√§hden t√§ysin riippumaton taho, mutta yhdistelm√§v√§hennyksen perusteeseen hyv√§ksytt√§vi√§ henkil√∂st√∂n tuottamia palveluita voidaan ostaa my√∂s esimerkiksi tutkimus- ja kehitt√§mistoimintaa harjoittavan yrityksen kanssa samaan konserniin kuuluvalta toiselta yritykselt√§.‚ÄĚ

Konsernissa palveluhintaa voidaan manipuloida verovähennysten maksimoimiseksi.

Konsernin tutkimus- ja kehitysyhtiö voi laskuttaa jostakin projektista esimerkiksi 100.000 euroa, jolloin työn ostava yhtiö saa tehdä 100.000 euron normaalin vähennyksen ja 50.000 euron lisävähennyksen.

Tutkimus- ja kehitysyhtiö vähentää omat kustannuksensa ilman lisävähennystä ja laskuttaa ostavalta yhtiöltä sovitun hinnan. Tässä tapauksessa tutkimus- ja kehitysyhtiön henkilökunnan palkkasumma voi olla esimerkiksi 50.000 euroa ja loppu 50.000 euroa laskun summasta olisi silloin henkilösivukuluja, yleiskuluja ja voitto-osuutta.

Pienyrityksillä ei yleensä ole samaa mahdollisuutta eriyttää tutkimus- ja kehitystyötään erilliseen yhtiöön kuin suuryritysten konserneilla on. Laki kuitenkin houkuttelee mikroyritysten yrittäjät perustamaan nykyisen yrityksen rinnalle erillisen kehitysyhtiön.

Esimerkiksi ohjelmistoja tuottavien yhtiöiden kannattaa eriyttää toimintansa myynti- ja markkinointiyhtiöön sekä suunnittelu- ja ohjelmointiyhtiöön.

Toisen vaiheen ylimääräisen lisävähennyksen maksimoimiseksi projekti kannattaa ajoittaa siten, että se alkaa tilikauden lopussa, jolloin ensimmäisen tilikauden vähennettävät menot ovat pienet, ja jatkuu koko seuraavan tilikauden, jolloin vähennettävät menot toisella tilikaudella ovat huomattavasti suuremmat. Ylimääräisen 45 prosentin lisävähennyksen menopohja on silloin suurimmillaan, vaikka projektin henkilökuntamäärä ei lisäänny.

Lassi Mäkinen

Taas nollatutkimus yritt√§misest√§Digitalisaatio ja ep√§rehellisyys k√§si k√§dess√§Konkurssit lis√§√§ntyv√§t ja valtio hy√∂tyyVerohallinnolta lepsu ohje ep√§selv√§n lain tulkitsemiseksiKirjanpitolain v√§h√§isyytt√§ koskevien pyk√§lien hy√∂dynt√§minenPienille yhdistyksille luotiin turha ‚ÄĚtilinpitomalli‚ÄĚVerosihteerin l√§hett√§m√§ selvityspyynt√∂ tuli kalliiksi tilitoimistolleMihin tasetta oikeastaan tarvitaan?Mihin tuloslaskelmaa oikeastaan tarvitaan?Vuosi vaihtui ja talous kuihtuu ‚Äď mist√§ valoa talouteen?Kansanedustajien joululahja yrityksilleVirtuaaliviivakoodista maksutietokoodiV√§√§j√§√§m√§tt√§ p√§√§dyt√§√§n yhteen yritysmuotoonValhe, em√§valhe, tilasto, tilinp√§√§t√∂sAutomaatio ei v√§hent√§nyt kirjanpit√§jien m√§√§r√§√§Varomatonta liikevaihdon laskentaaKatsekontakti, hymy ja tervehdys eiv√§t maksa mit√§√§nVerohallinto siirt√§√§ taas omia teht√§vi√§√§n yritt√§jilleKirjanpitolaki on uudistettava pikaisestiMoni yritt√§j√§ lopettaa, jos YEL-maksut nousevatPit√§isik√∂ palkanlaskijoiden menn√§ lakkoon?Asunto-osakeyhti√∂n talousarvion lakiperusteinen umpisolmuAsunto-osakeyhti√∂t laativat kirjanpitonsa liian vaikeastiMiten meid√§n k√§y, kun Ven√§j√§ tuhoaa taloutensa?Ukrainan sota vahingoittaa suomalaisiakin yrityksi√§Taloushallintoalan tulevaisuusPienyrityksen el√§m√§ on turvatontaTaitamattomasti s√§√§detty varojenjaon rajoitusOn parempi tehd√§ oikeita asioita v√§√§rin kuin v√§√§ri√§ asioita oikeinEntiset pime√§t taksit ovat nyt laillisiaKorona muutti koko loppuel√§m√§niKevytyritt√§j√§palvelun kirjanpito vedettiin umpisolmuunSuomeen tarvitaan selluvero, sahavero ja kaivosveroHoidatko raha-asioitasi kuin Suomen valtio?Tarjoatko asiakkaallesi, mit√§ h√§n tarvitsee vai mit√§ haluaa?Yritt√§j√§n terveys ei tunnu kiinnostavan ket√§√§nYritt√§jien kaivettava taistelukirveet esiinYritysverotusta voidaan ja pit√§√§kin muuttaaKassavirta-ajattelu 11: El√§m√§nasenneKassavirta-ajattelu 10: Melkein kaikki konkurssit voidaan v√§ltt√§√§Kassavirta-ajattelu 9: Kassavirtaverotus on oikeudenmukaistaKassavirta-ajattelu 8: Kassavirtaan perustuva tilitoimistopalveluKassavirta-ajattelu 7: Kassavirtalaskennan ohjelmistotValtiokonttori tulkitsee kustannustukilakia v√§√§rinKassavirta-ajattelu 6: Tehokasta kirjanpitoa suoraan tiliotteistaKassavirta-ajattelu 5: Kassasuunnittelu valaisee tulevaisuudenKassavirta-ajattelu 4: Iso hanke imee kassan kuivaksiKirjanpitolautakunnan lausunto tilinp√§√§t√∂ksen allekirjoittamisestaKassavirta-ajattelu 3: Sesonkivaihtelut kurittavat kassavirtaaKassavirta-ajattelu 2: Vahva kassavirta parantaaKassavirta-ajattelu 1: Kassavirtalaskenta maanl√§heist√§Maksullinen verkkolaskutus on kehityksen jarruYhdenkertainen ei ole yksinkertaistaTilinp√§√§t√∂s valmistui heti seuraavana aamunaVaihtoehto Verohallinnon tilitoimistolleVerohallinto perustaa ‚ÄĚilmaisen‚ÄĚ tilitoimistonMiksi kirjanpito-ohjelmia on vaikea k√§ytt√§√§?SapattivuosiEduskunta pudotti pommin kirjanpitolautakunnan p√∂yd√§lleTilitoimistovero rasittaa tilitoimistojen asiakkaitaYritt√§j√§n n√§ht√§v√§ pitemm√§lle kuin ekonomistitVerotusta koodataan umpisolmuunKorona j√§tt√§√§ j√§lki√§ el√§m√§√§mmeHallituksella v√§√§r√§ n√§k√∂kulma ty√∂llist√§miseenTilinp√§√§t√∂ksiss√§ liikaa klappiaKovia kokeneet ja fiksut p√§rj√§√§v√§tYritt√§j√§t nostettiin tikun nokkaan kivitett√§viksiPienet tilitoimistot voivat pelastaa SuomenYritt√§j√§n piinakev√§tValmistaudu lamaan, vaikka se ei tulisikaanKassavirtalaskenta voittaa kuusi nollaAvaan kirjanpitoni ytimenKoodasin uudenlaisen kirjanpitosovelluksenHinta on tunneasia ostajalle ja myyj√§lleP√∂yt√§kirja voi olla v√§√§r√§ todisteKompastuin Verohallinnon kielivirheeseenHer√§tys Verohallinto, el√§mme 2000-luvulla!Ilmasto-ongelma ei ratkea roskalaatikoillaEi saa suosia pient√§ tilitoimistoaPerustin osakeyhti√∂n ja yll√§tyinMiten tilitoimistot selviytyv√§t?Piiloverotus raskaampaa kuin avoin verotusTilitoimiston uusi suuntaOvela tilitoimistoalan valtausjuoniKirjanpitolain reliikitRahanpesun valvonta maksaa 355 euroaYritt√§jiin kohdistuvaa vihapuhettaKateuden ryyditt√§m√§√§ yritt√§jien noitavainoaOsakeyhti√∂ on mainettaan parempiYritt√§j√§ on monen sortin velvollinenSuomalaiset ovat tarkkoja talousasioissaHe ansaitsevat paremman ty√∂n ja el√§m√§nTilitoimistot tienhaarassa: t√§ysautomaatio vai asiantuntijapalveluOsakep√§√§omarajan poistamisesta tuli torsoTilinp√§√§t√∂kset laaditaan liian vaikeastiKuka maksaa turhan ty√∂n?Yritt√§jyyden ylist√§minen ei en√§√§ riit√§ vaan tarvitaan tekojaSuomen valtiosta on tullut digiterroristiKotitarkastajat nelihenkisiin perheisiin ‚Äď onko totta?Tulevaisuudessa vain osakeyhti√∂it√§Y√∂t√∂it√§ kirjanpit√§jille ja palkanlaskijoilleSeuraavaksi valvontakamerat kassoilleSuomen Yritt√§j√§t nujakoi turhaan ay-liittojen kanssaPalkkaennakko ei ole palkka vaan pikavippiTulorekisteriss√§ on p√§iv√§m√§√§r√§virheHallitus mahdollistaa ihmisten s√§√§st√∂jen ry√∂st√§misenKiristyv√§st√§ tietosuojasta paineita luottotietoyhti√∂illePuolen vuoden musta aukko asuntoyhti√∂n taloudessa‚ÄĚJoskus tulee virheilmoitus, joka sitten h√§vi√§√§ itsest√§√§n‚ÄĚKassavirtahanke t√§ytt√§√§ 15 vuottaTulorekisteri ‚Äď kenen byrokratiaa se kevent√§√§?Aika ja raha ‚Äď yritt√§j√§n kaksi stressi√§Suomen valtio tuotti taas tappiotaAllekirjoitettua tilinp√§√§t√∂st√§ ei saa muuttaa‚ÄĚKuuden euron simmi‚ÄĚMiksi taloushallinnon muutokset ajoitetaan vuodenvaihteeseen?Pienet tilitoimistot kyll√§ p√§rj√§√§v√§t, mutta suuret‚ĶTuntemattomat tilinp√§√§t√∂skaavat suojaavat yritt√§j√§√§ vainoltaMiten valvonta ‚ÄĚlaaditaan‚ÄĚ?Miksi yritt√§misen byrokratia tuntuu kevyelt√§?Arvonlis√§verolaki kirjoitettiin kateuden kiimassaVerohallinto j√§rjest√§√§ kirjanpit√§jien hirtt√§j√§iset tammikuussaSumu laskeutui Suomen talouden ylleYhdenkertainen kirjanpito kummittelee‚ÄĚPosti kulkee, kun Kusti polkee‚ÄĚPuhumattomuus on velallisen pahin virheTelia myy viestipalveluita mutta vastaa viesteihin hitaasti‚ÄĚItselleen sika kiusan tekee‚Ķ‚ÄĚKolmen vuoden s√§√§nn√∂n anatomiaKirjanpitolaki rikkoo varovaisuuden periaatettaPyh√§ osinkoverotus ‚Äď ‚ÄĚMiks kaiken pit√§√§ aina muuttua?‚ÄĚVain muutos on varmaaValoa ikkunoissaOmaVero on huonompi kuin odotinPieni nainen ja iso unelmaTy√∂ on antamista ‚Äď ei ottamistaPuhelinetujen ennakonpid√§tykset tarpeetonta n√§pr√§√§mist√§Auto kirjanpidossa ‚Äď auto ei kirjanpidossa ‚Äď auto j√§lleen kirjanpidossaVATT:n veroselvitys unohti t√§rkeimm√§n investointikannustimenABC-huoltamon kahvilassa on paras veroasiantuntemusMicrosoftille asiakkaat ovat vain lypsykarjaaKuudenkymmenen talousjohtajan harhainen totuusHankasalmi, H√§meenlinna, Oulu ja HelsinkiPieness√§ yrityksess√§ ihminen puhuu ihmiselleEduskunnassa saa valehdella mutta ei syytt√§√§ valehtelustaSeura-lehti: "Mik√§ kannustaa yritt√§m√§√§n?"Juha Sipil√§ haluaa Suomeen 110.000 uutta ty√∂paikkaaJuuri nyt tilitoimistopalveluiden tarve kasvaa‚ÄĚT√§m√§ on aivan hevon humppaa‚ÄĚTekisink√∂ tilinp√§√§t√∂ksen vanhan vai uuden lain mukaisesti?
Talousteema Oy
 © Talousteema Oy 2014 ‚Äď 2023