Kassavirta-ajattelu 10: Melkein kaikki konkurssit voidaan välttää18.6.2021 | © Talousteema OyKonkurssi on aina yrittäjän uhkana, vaikka se ei olisi kovin todennäköinenkään. Kun rahatilanne heikkenee, yrittäjä stressaantuu pelosta, että yritys ajautuu konkurssiin ja hän menettää kaiken. Pelko hälvenee tekemällä kassasuunnittelua.Kassasuunnittelun tekeminen pitäisi aloittaa jo yritystä perustettaessa, mutta viimeistään se kannattaa ottaa käyttöön, kun yritys suunnittelee investointia tai nopeaa kasvua. Se auttaa välttämään mahdollisesti investointihankinnoista tai kasvusta aiheutuvan maksukriisin ja siitä seuraavan konkurssin.
Vaikka yritys olisi jo ajautunut maksukriisiin, kassasuunnittelusta on silloinkin apua. Sitä on tehtävä tarkasti päivittäin, että vältetään tilanne, jossa joku velkoja hakee yrityksen konkurssiin.
Jopa konkurssitilanteessa kassasuunnittelusta on hyötyä. Parhaassa tapauksessa se paljastaa, että yritys ei ole tullut pysyvästi maksukyvyttömäksi, joka on konkurssilain mukainen konkurssiin asettamisen ehto.
Kassavirta-ajattelu voi jopa kaataa Verohallinnon tekemän konkurssihakemuksen paljastamalla, että yrityksellä ei ole verovelkaa vaan veronsaajat ovat velkaa yritykselle.
Verohallinto hakee hanakasti yrityksiä konkurssiin. Näissä tilanteissa yrityksen vähennykset nollataan. Vahvistettuihin tappioihin, poistamattomiin investointien hankintamenoihin ja varastojen arvoihin sisältyvät yrityksen verosaamiset pyyhitään kirjoista. Valtio ja muut veronsaajat hyötyvät mutta yrittäjä ajautuu velkavankeuteen.
Kun Verohallinto hakee yritystä konkurssiin se saattaa esittää perusteena erääntyneitä arvonlisäveroja, työnantajamaksuja, ennakkoveroja ja jäännösveroja.
Ennakkoveroja ei pitäisi lainkaan hyväksyä konkurssihakemuksen perusteeksi, sillä ne eivät ole veroja. Vasta sitten, kun yrityksen verotettava tulo on laskettu, sen perusteella voidaan määrätä tulovero.
Useimmiten ennen konkurssihakemusta yritys on ehkä monta vuotta tuottanut tappiota, minkä vuoksi sille ei ole syntynyt verotettavaa tuloa, josta tulovero voitaisiin määrätä. Yrittäjä on saattanut olla niin ylityöllistetty maksuvaikeuksien keskellä, ettei ole huomannut vaatia ennakkoveroja peruutettavaksi. Mahdollisesti Verohallinto perii niitä kuin oikeitakin veroja ja saattaa turhaan ajaa yrityksen konkurssiin.
Verohallinnon pitää ennen konkurssihakemuksesta päättämistä vähentää yrityksen veroveloista ennakkoverot sekä vahvistetuista tappioista ja taseen vaihto- ja käyttöomaisuuden perusteella yritykselle koituvat verosaamiset. Tämän laskutoimituksen jälkeen saattaa käydä niin, että konkurssihakemukselle ei ole perustetta.
Verohallinnon vaatimus konkurssin perusteena tulisi laskea seuraavan kaavan mukaan:
+ Arvonlisäverovelka
+ Työnantajamaksuvelka
+ Jäännösverovelka
– Maksetut ennakkoverot
– Vahvistettujen tappioiden vero-osuus
– Taseen käyttöomaisuuden vero-osuus
– Taseen vaihto-omaisuuden vero-osuus
------------------------------------------------------
= Yrityksen verovelat konkurssissa
Tällaisen laskelman sijaan Verohallinto esittää yleensä arvion konkurssiin haetun yrityksen veroveloista. Arvion käyttämisen syynä on se, että kaikki ennen konkurssihakemusta tapahtuneet liiketoimet eivät vielä näy kirjanpidossa ja niitä koskevia veroilmoituksia ei vielä ole tehty.
Kirjanpidon saattamiseen ajan tasalle voi kulua useita viikkoja, jos kirjanpito laaditaan suoriteperusteista tuloslaskentaa noudattaen. Sen sijaan maksuperusteinen kassavirtakirjanpito voidaan saattaa joka päivä nopeasti ajan tasalle pankkitapahtumien perusteella. Maksuperuste riittää konkurssitilanteessa, koska liiketoiminnan päättyessä suoriteperusteelta putoaa pohja pois.
Verohallinnon lisäksi muutkin velkojat saattavat hakea yrityksen konkurssiin.
Vakuutusyhtiöt ja rahoituslaitokset ovat aktiivisia konkurssihakemusten tekijöitä. Niille suoritettavien maksujen suunnittelu on kuitenkin helppoa, sillä vakuutuslaskut tulevat paljon ennen niiden eräpäivää ja rahoituslaitoksen myöntämien lainojen maksut ovat tiedossa heti lainanotosta lähtien. Molemmissa tapauksissa kannattaa hakea maksujen lykkäyksiä hyvissä ajoin ennen eräpäivää. Mitä aikaisemmin maksua pyydetään siirtämään, sitä helpommin velkojat siihen suostuvat.
Vaikeassa maksutilanteessa lykkäysten hakeminen on tärkeä tehtävä. Hyvin laadittu kassasuunnittelu helpottaa sitä, sillä velkojille voidaan ilmoittaa tarkat päivät, milloin maksut pystytään viimeistään suorittamaan.
Vakituiset tavara- ja palvelutoimittajat suostuvat maksujen lykkäyspyyntöihin, jos yritys on aina hoitanut maksunsa eräpäivinä. Toimittajat eivät halua menettää hyvää asiakasta. Ne ovat valmiit jopa uudelleenkin siirtämään eräpäiviä, jos yritys kertoo laativansa tarkkaa kassasuunnittelua ja siirrolle on olemassa hyvä syy.
Koin nämä asiat käytännössä, kun hoidin tilitoimistoni asiakkaiden maksuasioita 1990-luvun laman aikana. Monet yrittäjät eivät kyenneet itse soittamaan yrityksensä velkojille, koska konkurssiuhka oli niin pelottava, että he menivät paniikkiin. He jopa heittivät saapuvia perintäkirjeitä avaamattomina roskakoriin.
Yhtä asiakasta lukuun ottamatta kaikki muut asiakkaani välttivät silloin konkurssin. Itse koin tekeväni ensiarvoisen tärkeää työtä, kun pelastin yritykset ja työpaikat. Huomasin, että kirjanpitäjän työ on arvokasta, kun sitä tehdään oikein. Byrokratian pyörittämisen sijaan kirjanpitäjän tärkein tehtävä on huolehtia yrityksen taloudellisesta hyvinvoinnista.
Maksukriisin kohdatessa ja etenkin yleisen laman aikana vaikeinta kassasuunnittelussa on kassatulojen kirjaaminen tulevaisuuden päivämäärille. Milloinkaan ei voi olla varma, minä päivänä asiakas maksaa laskunsa, mutta vaikeinta tämä arviointi on silloin, kun koko maan talous on kriisissä.
Tietoa tulevien maksujen ajankohdista on saatavissa ottamalla yhteyttä suoraan asiakkaisiin. Puhelut ja tapaamiset antavat tietoa jo silloin, kun eräpäivää ei vielä ole ohitettu. Sen jälkeen maksumuistutukset ja perintäkirjeet ovat parhaat keinot rahojen saamiseksi.
Monesti yrittäjät pelkäävät lähettää asiakkailleen kirjeitä erääntyneistä maksuista. He ajattelevat, että asiakas suuttuu ja alkaa tilata kilpailijalta.
Kun yritys on maksuvaikeuksissa, se saa maksumuistutuksia ja perintäkirjeitä useilta velkojiltaan, joten yksikään niistä ei joudu silmätikuksi. Tehokkaimmat perijät saavat maksunsa ennen niitä velkojia, jotka eivät lainkaan peri tai hidastelevat perinnässä.
Maksamattoman velan viemistä oikeuteen ei pidä kaihtaa, koska siinä vaiheessa velallinen on jo matkalla kohti konkurssia. Oikeudellinen perintä voi saada asiakkaan maksamaan ennen konkurssiin ajautumistaan.
Konkurssiaallosta pelastuvat todennäköisimmin ne, jotka suunnittelevat ja hoitavat maksuasiansa huolellisesti.
Hyvän kassasuunnittelun perustana on päivän tasalla oleva kassavirtakirjanpito. Lisäksi yrityksen johdon tulee kaikissa toimissaan ajatella yrityksensä kassavirtaa ja johtaa yritystään sen mukaisesti. Kysymys on asenteesta – elämänasenteesta.
Kirjoitussarja kassavirta-ajattelusta:
12.2.2021
Kassavirta-ajattelu 1. Kassavirtalaskenta maanläheistä
27.2.2021
Kassavirta-ajattelu 2. Vahva kassavirta parantaa
12.3.2021
Kassavirta-ajattelu 3. Sesonkivaihtelut kurittavat kassavirtaa
26.3.2021
Kassavirta-ajattelu 4. Iso hanke imee kassan kuivaksi
9.4.2021
Kassa-virta-ajattelu 5: Kassasuunnittelu valaisee tulevaisuuden
23.4.2021
Kassavirta-ajattelu 6: Tehokasta kirjanpitoa suoraan tiliotteista
7.5.2021
Kassavirta-ajattelu 7: Kassavirtalaskennan ohjelmistot
21.5.2021
Kassavirta-ajattelu 8: Kassavirtaan perustuva tilitoimistopalvelu
4.6.2021
Kassavirta-ajattelu 9: Kassavirtaverotus on oikeudenmukaista
18.6.2021
Kassavirta-ajattelu 10: Melkein kaikki konkurssit voidaan välttää
2.7.2021
Kassavirta-ajattelu 11: ElämänasenneLassi Mäkinen