Suomeen tarvitaan selluvero, sahavero ja kaivosvero5.11.2021 | © Talousteema OySuomi on yhä enemmän ajautumassa Venäjän mallin mukaiseksi raaka-ainetaloudeksi. Pitkälle automatisoituja sellutehtaita on viime aikoina perustettu ja puukuidun jatkojalostusta vähennetty. Teollisuuden työpaikat vähenevät ja valtion, kuntien ja seurakuntien verotulot supistuvat. Kehitys voidaan kääntää säätämällä selluvero. Sama koskee sahoja ja kaivoksia.Selluveron idea on yksinkertainen ja tehokas. Sellutehtaan tuotannosta peritään täysimääräinen vero ja sallitaan vähennysten tekeminen, kun sellusta valmistetaan korkeamman jalostusasteen tuotteita Suomessa. Verohyöty on sitä suurempi, mitä enemmän sellua jalostetaan. Huipputuotteet nollaavat veron kokonaan.
Samanlainen vero voidaan toteuttaa myös sahoille ja kaivoksille.
Raaka-aineiden tuottaminen ja suora vienti ei jätä Suomeen riittävästi verotuloja. Korkean jalostusasteen tuotteiden valmistaminen työllistää ihmisiä ja nämä ihmiset maksavat sekä tuloveroja että arvonlisäveroja.
Sellu-, saha- ja kaivosyhtiöt investoivat tehtaisiinsa usein satoja miljoonia euroja mutta työllistävät vain muutama sata ihmistä. Esimerkiksi UPM:n Äänekosken tehtaan investointi maksoi yli miljardi euroa mutta se työllistää vain parisataa ihmistä. Rakennusvaiheessa nämä hankkeet saattavat työllistää tuhansia ihmisiä, mutta se lämmittää vain hetken.
Paperin valmistus on Suomessa vähentynyt, mutta pahvissa on uusia mahdollisuuksia. Kun muovipakkauksia halutaan korvata, puukuitupohjaiset rasiat ja laatikot voivat tulla niiden tilalle. Tarvitaan tuotekehitystä ja suunnittelua, jotka työllistävät koulutettuja ihmisiä. Näiden tuotteiden valmistus tarjoaa myös lisää työmahdollisuuksia.
Suomi vie paljon alhaisen jalostusasteen sahatavaraa, jonka tuottaminen on pitkälle automatisoitua. Sahatavarasta voidaan valmistaa puutaloja, kalusteita ja monenlaisia muita tuotteita. Puuesineetkin voivat korvata vahingollista muovia, jonka raaka-aineet tuodaan ulkomailta.
Kaivostoiminta on lisääntynyt Suomessa, josta on tullut kaivosalan veroparatiisi. Alhaisen jalostusasteen metallivienti ei tuota riittävästi verotuloja maallemme. Kaivosvero on ratkaisu. Täysimääräinen kaivosvero voidaan eliminoida jalostamalla metalleja tuotteiksi Suomessa. Tällä tavoin kaivostoiminta luo hyvin palkattuja työpaikkoja ja siten lisää verotuloja sekä vähentää työttömyysmenoja.
Jos puiden kaataminen ei sellu- tai sahaveron vuoksi tai malmien kaivaminen kaivosveron vuoksi ole kannattavaa, sellaista toimintaa ei Suomessa tarvita. Metsät saakoot kasvaa ja maastot jäädä kaivamatta. Tämä edistää matkailua, joka myös on tehokkaasti työllistävä toimiala.
Raaka-aineen jalostamisesta saatavat verohyödyt houkuttelevat yrityksiä panostamaan kehitystoimintaansa löytääkseen uusia tuotteita. Korkeatasoiset puu- ja metallijalosteet lisäävät vientiä, kun sellun, sahatavaran ja metallien vienti vähenee. Vientituotteiden keskimääräinen kilohinta nousee huomattavasti. Suomalaiset yritykset menestyvät maailmalla.
Näillä keinoilla Suomi välttyy ajautumasta raaka-ainetaloudeksi ja estää tehokkaasti ilmastonmuutosta ja luonnon tuhoutumista. Työttömyys vähenee ja työllisyysaste nousee. Suomen arvostus lisääntyy maailmalla.
En ota kantaa, miten suuri sellu-, saha- ja kaivosveron tulisi olla. Veron on kuitenkin houkuteltava jatkojalostamaan tuotteita. Veroprosentin säätämisessä ei pidä kuunnella metsä- ja kaivosyhtiöitä, vaan ratkaisu on tehtävä itsekkäästi Suomen edun mukaisesti.
Sellutehtaita, sahoja ja kaivoksia voi siirtyä muualle, mutta tästä ei pidä välittää, koska raaka-ainevarojemme halpamyynti ei ole hyvin koulutettujen ihmisten kotimaan edun mukaista.
Naapurimaamme Venäjä houkuttelee varmasti näitä yhtiöitä, koska siellä metsä- ja malmivaroja on runsaasti. Venäjä on kuitenkin jo nyt kulkemassa syvälle kohti raaka-ainetalouden alhoa öljyineen ja maakaasuineen.
Nykyisin on vaikea löytää venäläistä huipputuotetta, joka menestyy maailmalla. En pysty mainitsemaan yhtään sellaista tuotetta. Sama kohtalo uhkaa meitäkin, jos näivetymme raaka-ainetalouden tiellä.
Lassi Mäkinen 
