Kuka maksaa turhan työn?17.1.2019 | © Talousteema OyTulorekisterin käyttöönotto ja siihen liittyvät Katso-tunnistuksesta Suomi.fi-valtuuksiin siirtyminen sekä palkkahallinnon ohjelmistojen ylläpidoissa syntyneet koodivirheet ovat tulleet raskaaksi tilitoimistojen työntekijöille ja muille palkkahallinnon tehtäviä hoitaville ammattilaisille.Tulorekisteri otettiin käyttöön 1.1.2019. Sitä koskeva laki tuli voimaan jo 16.1.2018, joten ohjelmien koodaamiseen ja testaamiseen sekä Verohallinnon henkilökunnan kouluttamiseen on ollut lähes vuosi aikaa. Sen olisi pitänyt riittää, mutta ei riittänyt.
Tulorekisterissä, Suomi.fi:ssä ja palkkahallinnon tietojärjestelmissä on kohtuuttoman paljon virheitä. Huoltokatkoksia on jatkuvasti, vaikka valtuuksia ja varmenteita pitäisi hakea sekä palkkatietoja ilmoittaa kiireesti tiukoissa määräajoissa pysymiseksi.
Ongelmatilanteissa ihmiset yrittävät saada neuvoja puhelimitse, mutta Verohallinnon verkkosivuilla on jatkuvasti ilmoituksia, että puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Jos palvelunumero on käytössä, siellä joutuu odottamaan kymmeniäkin minuutteja tylsää musiikkia kuunnellen.
Kun sitten lopulta puhelimeen vastataan, neuvoja ei aina tunne edes tulorekisterin perusasioita. Jos ongelma on vaikea, kuten yleensä on, hän yhdistää ”asiantuntijalle”. Ja taas pitää odottaa ja kuunnella tylsää musiikkia.
Sama koskee vastikään käyttöönotettua tulorekisterin chat-palvelua. Sielläkin on ruuhkaa. Aluksi tulee ilmoitus, kuinka monta henkilöä on jonossa kysyjän edellä. Sitten ruutuun tulee teksti, jonka mukaan neuvoja kirjoittaa viestiä. Varsin pian keskustelun jatkuessa tämäkin neuvoja siirtää yhteyden ”asiantuntijalle” ja kirjoittaa ”Pieni hetki”. Tästä alkaa uusi odotus, joka on aivan muuta kuin pieni hetki.
Kaikki edellä kuvattu koskee monia palkkahallinnon ohjelmistoja. Niidenkin neuvojat ovat varattuja eivätkä osaa neuvoa, kun eteen tulee vaikea ongelma. Yleensä he yrittävät työntää syyn kysyjän niskaan. Jos kysyjä on epävarma, hän ehkä hyväksyy syyllisyytensä ja tekee temppuja, joita neuvoja käskee tekemään.
Jos ilmenee, että ohjelmassa onkin virhe, kuten useimmiten on, neuvoja pyytää kysyjää dokumentoimaan tilanteen tarkasti, että he voivat korjata koodin. Kun korjattu ohjelma on asennettu, käyttäjät joutuvat testaamaan, toimiiko se. Eikä se aina toimi, jolloin kierros alkaa alusta.
Kaikkeen tähän kuluu kohtuuttoman paljon aikaa juuri, kun pitää tehdä vuoden 2018 vuosi-ilmoituksia, laatia tilinpäätöksiä, hakea lisäennakoita sekä tehdä arvonlisäveroilmoituksia ja tuloveroilmoituksia. Samanaikaisesti uuden tilikauden aloittamiseen liittyy toimia, jotka on tehtävä ennen kuin sitä koskevia kirjauksia voidaan tehdä. Myös palkansaajien uusien verokorttien tiedot on tallennettava palkkahallinnon järjestelmään.
Nämä alkuvuoden kiireet tulevat sen lisäksi, että taloushallinnon ammattilaisilla on kiirettä läpi vuoden. Normaalistikin kiireet siirtävät juoksevia töitä tuonnemmaksi. Nyt tulorekisterin käyttöönotto siirtää niitä vielä kauemmaksi kevääseen. Pian kesälomatkin ovat vaarassa.
Kuka maksaa turhan työn? Kummeli-ohjelmassa sanottiin ”artisti maksaa”. Taloushallinnon todellisuudessa tämä tarkoittaa, että yrittäjä maksaa. Saako hän korvauksen näistä lisäkustannuksista? Ei saa.
Valtio ja Verohallinto pesevät kätensä toteamalla, että tulorekisteri vähentää yrittämisen byrokratiaa. Media toistaa tätä valeuutista, kun toimittajat eivät ymmärrä eivätkä edes halua ymmärtää, miten asiat todellisuudessa ovat.
Yle toistaa päivästä toiseen tulorekisterin erinomaisuutta hehkuttavaa ”Tulorekisteri rakentaa toimivampaa Suomea” -videota. Siinä kaksi lasta rakentaa hiekasta linnaa ja hiekkakakkuja. Toinen sanoo: ”Tuli hyvä kakku.” Ei tullut. Tulorekisteri on huono kakku.
Pieni lohtu tässä on se, että taloushallinnon ammattilaiset eivät juuri nyt ehdi katsoa televisiota, kun illat kuluvat toimistossa tulorekisterin ongelmien selvittämisessä.
Lassi Mäkinen 
