Talousteema Oy
Talousteema Oy
Etusivu Koulutukset Blogi Verouutiset Talousteema Palaute
Talousteema Oy

Lassi Mäkinen

Hoidatko raha-asioitasi kuin Suomen valtio?
22.10.2021 | © Talousteema Oy

Valtio aikoo ensi vuonna ottaa lisää lainaa 7 miljardia euroa. Se omistaa 38 miljardin euron osakepotin mutta ei aio myydä näitä osakkeita välttääkseen lisälainan ottamisen.

Suomen valtiolla on rahaa kiinni sijoituksissa, joiden arvo saattaa romahtaa milloin tahansa, ja lainoja, joiden arvo pysyy muuttumattomana talouden käänteistä ja ihmisten mielialoista riippumatta.


Valtio siis säästää ja ottaa lainaa samanaikaisesti. Tekisitkö itse näin? Tämä toimintatapa on hyvin omituinen erityisesti siksi, koska säästäminen tapahtuu sijoittamalla rahat epävarmoihin kohteisiin. Ottaisitko lainaa pelataksesi kasinopeliä pörssissä?

Osakkeet edustavat arvotonta arvoa. Ne ovat kuin kasinon muovisia pelimerkkejä, jotka on sijoitettu rulettipöytään. Niillä ei ole olemassa todellista omaisuusarvoa ennen kuin ne vaihdetaan rahaksi. Lainalla sen sijaan on aina kuin kiveen hakattu ehdoton velka-arvo. Se ei riipu sijoittajien mielialoista, kuten osakkeiden arvo riippuu.

Valtio omistaa tämän hetken pörssikurssien mukaan laskettuna 38 miljardin euron osakepotin. Se ei siis omista tätä 38 miljardia euroa vaan sillä on mahdollisuus saada 38 miljardia euroa myymällä nämä osakkeet. Jos näin tehdään, osakkeet on myytävä heti, koska niiden pörssiarvo muuttuu joka päivä. Huomenna se on ehkä aivan muu kuin 38 miljardia euroa.

Talousarvion mukaan valtio aikoo ensi vuonna ottaa lisää lainaa 7 miljardia euroa. Järkevämpää olisi myydä osakkeita 7 miljardilla eurolla ja jättää lainat ottamatta. Tätäkin järkevämpää olisi myydä heti kaikki pörssiarvoltaan 38 miljardin euron osakkeet ja maksaa 31 miljardilla eurolla vanhoja lainoja pois. Kun nyt velkaa on 130 miljardia euroa, sitä jäisi tämän jälkeenkin 99 miljardia euroa. Eikä se tähän lopu, sillä suunnitelmien mukaan velkaa tullaan ottamaan lähivuosina lisää.

Joku tietysti sanoo, että lainaa kannattaa ottaa, kun korot ovat alhaiset ja välillä jopa negatiiviset. Lainan ottaminen ei silti kannata, sillä se on ennemmin tai myöhemmin maksettava pois. No, tähän voisi todeta, että myydään osakkeet vasta sitten, kun laina pitää maksaa.

Kokemus poliitikkojen ajattelutavasta osoittaa, ett√§ valtion ostamia osakkeita ei myyd√§ milloinkaan. Niit√§ hellit√§√§n kuin sukukalleuksia ja niist√§ k√§ytet√§√§nkin usein nimityst√§ ‚ÄĚkruunun jalokivet‚ÄĚ. Jalokivet ovat kovaa ainetta, mutta osakkeet ovat ilmaa ‚Äď eik√§ se ole puhdasta ilmaa. Se on sijoituksistaan stressaantuneiden pelurien vatsahappojen h√∂yryill√§ pilaantunutta kaasua.

Osakkeita ei voi syödä

Pörssiomaisuus on todellista omaisuutta vasta, kun osakkeet myydään. Näin saatava raha on samanlaista kuin työstä saatava palkkaraha. Sillä voi esimerkiksi ostaa asunnon, ruokaa, lomamatkoja, juhlia ystävien kanssa tai hankkia jotakin muuta, josta on itselle tai muille ihmisille hyötyä tai iloa.

Ihminen ei voi asua osakesalkussa eikä syödä sen sisältöä. Osakesalkku ei luo viihtyisyyttä kotiin. Sille ei voi kertoa huoliaan, kuten ystävälle, eikä sen kanssa voi tuntea ihmisen läheisyyttä. Osakesalkku on kuin nurkassa lymyävä peto, joka saattaa ahmia osakkeiden arvon muutamassa päivässä.

Pörssisijoitusten arvo voi kasvaakin nopeasti eikä perusteena tarvitse olla edes kyseisten yhtiöiden taloudellinen menestys. Jos Joe Baiden, Xi Jinping tai Vladimir Putin sanoo jotakin sijoittajia kiinnostavaa, osakkeiden arvot kaikissa maailman pörsseissä saattavat humahtaa ylös muutamassa tunnissa.

Yleensä pörssiarvot kasvavat suhteellisen tasaisesti ja keskimäärin huomattavan nopeasti.

Viime vuosikymmeninä sijoittajien pelirahan määrä on kasvanut kuin liikaa hiivaa saanut pullataikina. Siinä vauhdissa eivät työstään tulonsa ansaitsevien ihmisten rusinankokoiset omaisuuserät pysy mukana vaan hautautuvat taikinaan niin, että kokeneen poliitikonkin on niitä vaikea ronkkia pullan seasta.

Pankeista tullut pelikasinoita

Kun olin nuori, silloin pankit ottivat vastaan talletuksia ja antoivat niistä saatuja rahoja lainaksi asiakkailleen. Tänä päivänä pankit käyttävät asiakkaidensa rahoja pörssipelaamiseen.

Nykyinen pankkini on tyytynyt ilmoitukseeni, että en osta rahasto-osuuksia enkä perusta osakesäästötiliä. Olen kertonut, että jos haluan sijoittaa varojani pörssiosakkeisiin, osaan vuosikymmenten yrityskokemukseni perusteella tehdä sen paremmin kuin pankin palkkaamat kauppakorkeakouluista vastavalmistuneet jakkunaiset ja pukumiehet.

Se on surullista, että maksamani yrittäjäeläkevakuutusmaksut on säilötty sijoittajapilvihöttöön. En siis voi olla varma, että saan nykyistä eläkettäni koko loppuelämäni ajan. Siksi ja muistakin syistä jatkan työntekoa.

Ylläpidän edelleen neljää ammateistani: kirjanpitäjä, kirjoittaja, kouluttaja ja koodaaja. Teen näitä töitä joka kuukausi ja saan päivittäin mielihyvää konkreettisesta työnteosta. Koulutustyö on koronan vuoksi katkolla ja vaihtunut koodaamiseen. Jos taivas putoaa niskaan eikä eläke enää juokse tilille, en ole tyhjän päällä vaan voin hankkia elantoni omalla työllä.

Nykypäivänä pörssipelaamisella voi vaurastua mutta rehellisellä työllä ei enää rikastu, kuten viime vuosituhannella saattoi tapahtua. Tilanne on huolestuttava.

Mikään ei takaa, etteikö vuoden 1929 suuri pörssiromahdus voisi toistua. Silloin talous romahti ja työttömyys kasvoi nopeasti kaikissa kehittyneissä maissa ja monissa kehitysmaissakin. Saksassa Adolf Hitler pääsi valtaan 1930-luvulla, kun hän lupasi työtä kaikille. Hän piti lupauksensa, mutta se romutti Saksan ja monta muuta maata rauniokasoiksi. Miljoonia ihmisiä kuoli.

Taatani muutti kolmekymppisenä Kanadaan juuri samaan aikaan kuin pörssiromahdus tapahtui Yhdysvalloissa. Tarkoitus oli, että mummoni ja perheen kolme tytärtä muuttaisivat perässä. Tämä ei toteutunut, koska taata ei saanut sieltä työtä ja kärsi puutetta ja nälkää. Viiden vuoden päästä hän palasi takaisin Suomeen ja joutui vuonna 1939 sotaan, josta hän selvisi hengissä. Nuoruuden rikastumishaaveiden sijaan taata ja mummo elivät pientilallaan köyhyydessä koko loppuelämänsä. Pörssipeli tuhosi heidän unelmansa, vaikka he eivät itse sitä pelanneet.

Sodan jälkeen Suomen talous nousi ahkeralla työnteolla kivuliaasti 1980-luvulle asti. Sen jälkeen on oltu aaltoliikkeessä ja 1990-luvulla syntyneet jättityöttömyys ja yrittäjävaje eivät ole korjaantuneet viimeisten 30 vuoden aikana. Silti pörssiosakkeiden arvot ovat nousseet hurjasti. Pörssinousu ei siis ole pelastanut Suomen taloutta.

Rehellinen työ kunniaan

Meidän on opittava arvostamaan rehellistä käytännön työtä. Esimerkiksi rakennusmiehet, terveydenhoitajat, kirjanpitäjät, autonkuljettajat, opettajat, siivoojat, parturit, hierojat, puutarhurit ja viljelijät ovat tärkeitä ammattilaisia. Heidän arvostuksensa on nostettava organisoimalla työnteko tehokkaaksi osaksi yhteiskuntaa. Tähän tarvitaan yrittäjyyttä. Pörssipelaaminen on siinä haitaksi.

Maamme taloustilanne voi korjaantua vain, jos iso joukko ihmisiä ryhtyy yrittäjiksi.

Yrittäminen on tänä päivänä vaikeampaa kuin esimerkiksi 1960-luvulla, jolloin vanhempani olivat yrittäjiä. Siihen aikaan ei yrittäjiä arvostettu, mutta byrokratia oli kevyttä.

Nyt yrittäjiä arvostetaan, mutta heille kasataan joka vuosi uutta taakkaa kannettavaksi. Pelkään, että yrittäjien selkäranka katkeaa lähitulevaisuudessa, jolloin jäljelle jää muutama sata isoa yritystä. Aluskasvillisuus näivettyy eikä uutta enää juurru.

Tähänkin asti jatkuvasti lisääntynyt pitkäaikaistyöttömyys rapauttaa ihmiset niin, että he eivät enää halua, jaksa eivätkä osaa tehdä mitään. He tai muutkaan suomalaiset eivät myöskään halua ryhtyä valtion orjiksi perustamalla yrityksiä. Pian olemme pulassa. Hyvinvointivaltio muuttuu pahoinvointivaltioksi.

Yrittämisestä tehtävä helpompaa

Ongelman syveneminen voidaan vielä estää tekemällä yrittämisestä yksinkertaisempaa, helpompaa ja turvallisempaa. Yrittäjäriskiä saa olla, mutta esimerkiksi laki-, byrokratia-, vero- ja rahoitusloukut eivät ole sitä. Yrittäjäriski on sitä, kun yrityksen tarjoamat tuotteet eivät käy kaupaksi.

Yrittämisen ilmapiiri saadaan muuttumaan isolla lakiremontilla. Kaikki turha taakka karsitaan yrittäjiltä. Kirjanpidon ja verotuksen on oltava yksinkertaista. Yritysmuodoilla pelaaminen on lopetettava siirtymällä yhteen helppohoitoiseen yritysmuotoon.

Pankit ja muut velkojat eivät saa kurittaa yrittäjiä, kun yritysriskit laukeavat myynnin sakattua. Suuret yritykset eivät saa kiusata pienempiä kilpailijoitaan markkinoilla.

Mikroyrityksille on annettava kuluttajansuojan kaltainen turva ja yrittäjille samanlainen sosiaaliturva kuin muilla kansalaisilla on.

Vihamieliset virkamiehet on asetettava henkilökohtaisesti syytteeseen yrittäjille ja mikroyrityksille aiheuttamistaan vahingoista.

Valtion on näytettävä ihmisille esimerkkiä, että rehellinen työnteko on pitkällä tähtäyksellä kestävämpää kuin pörssikasinoissa lainarahalla pelaaminen.

Lassi Mäkinen

Korona muutti koko loppuel√§m√§niKevytyritt√§j√§palvelun kirjanpito vedettiin umpisolmuunSuomeen tarvitaan selluvero, sahavero ja kaivosveroHoidatko raha-asioitasi kuin Suomen valtio?Tarjoatko asiakkaallesi, mit√§ h√§n tarvitsee vai mit√§ haluaa?Yritt√§j√§n terveys ei tunnu kiinnostavan ket√§√§nYritt√§jien kaivettava taistelukirveet esiinYritysverotusta voidaan ja pit√§√§kin muuttaaKassavirta-ajattelu 11: El√§m√§nasenneKassavirta-ajattelu 10: Melkein kaikki konkurssit voidaan v√§ltt√§√§Kassavirta-ajattelu 9: Kassavirtaverotus on oikeudenmukaistaKassavirta-ajattelu 8: Kassavirtaan perustuva tilitoimistopalveluKassavirta-ajattelu 7: Kassavirtalaskennan ohjelmistotValtiokonttori tulkitsee kustannustukilakia v√§√§rinKassavirta-ajattelu 6: Tehokasta kirjanpitoa suoraan tiliotteistaKassavirta-ajattelu 5: Kassasuunnittelu valaisee tulevaisuudenKassavirta-ajattelu 4: Iso hanke imee kassan kuivaksiKirjanpitolautakunnan lausunto tilinp√§√§t√∂ksen allekirjoittamisestaKassavirta-ajattelu 3: Sesonkivaihtelut kurittavat kassavirtaaKassavirta-ajattelu 2: Vahva kassavirta parantaaKassavirta-ajattelu 1: Kassavirtalaskenta maanl√§heist√§Maksullinen verkkolaskutus on kehityksen jarruYhdenkertainen ei ole yksinkertaistaTilinp√§√§t√∂s valmistui heti seuraavana aamunaVaihtoehto Verohallinnon tilitoimistolleVerohallinto perustaa ‚ÄĚilmaisen‚ÄĚ tilitoimistonMiksi kirjanpito-ohjelmia on vaikea k√§ytt√§√§?SapattivuosiEduskunta pudotti pommin kirjanpitolautakunnan p√∂yd√§lleTilitoimistovero rasittaa tilitoimistojen asiakkaitaYritt√§j√§n n√§ht√§v√§ pitemm√§lle kuin ekonomistitVerotusta koodataan umpisolmuunKorona j√§tt√§√§ j√§lki√§ el√§m√§√§mmeHallituksella v√§√§r√§ n√§k√∂kulma ty√∂llist√§miseenTilinp√§√§t√∂ksiss√§ liikaa klappiaKovia kokeneet ja fiksut p√§rj√§√§v√§tYritt√§j√§t nostettiin tikun nokkaan kivitett√§viksiPienet tilitoimistot voivat pelastaa SuomenYritt√§j√§n piinakev√§tValmistaudu lamaan, vaikka se ei tulisikaanKassavirtalaskenta voittaa kuusi nollaAvaan kirjanpitoni ytimenKoodasin uudenlaisen kirjanpitosovelluksenHinta on tunneasia ostajalle ja myyj√§lleP√∂yt√§kirja voi olla v√§√§r√§ todisteKompastuin Verohallinnon kielivirheeseenHer√§tys Verohallinto, el√§mme 2000-luvulla!Ilmasto-ongelma ei ratkea roskalaatikoillaEi saa suosia pient√§ tilitoimistoaPerustin osakeyhti√∂n ja yll√§tyinMiten tilitoimistot selviytyv√§t?Piiloverotus raskaampaa kuin avoin verotusTilitoimiston uusi suuntaOvela tilitoimistoalan valtausjuoniKirjanpitolain reliikitRahanpesun valvonta maksaa 355 euroaYritt√§jiin kohdistuvaa vihapuhettaKateuden ryyditt√§m√§√§ yritt√§jien noitavainoaOsakeyhti√∂ on mainettaan parempiYritt√§j√§ on monen sortin velvollinenSuomalaiset ovat tarkkoja talousasioissaHe ansaitsevat paremman ty√∂n ja el√§m√§nTilitoimistot tienhaarassa: t√§ysautomaatio vai asiantuntijapalveluOsakep√§√§omarajan poistamisesta tuli torsoTilinp√§√§t√∂kset laaditaan liian vaikeastiKuka maksaa turhan ty√∂n?Yritt√§jyyden ylist√§minen ei en√§√§ riit√§ vaan tarvitaan tekojaSuomen valtiosta on tullut digiterroristiKotitarkastajat nelihenkisiin perheisiin ‚Äď onko totta?Tulevaisuudessa vain osakeyhti√∂it√§Y√∂t√∂it√§ kirjanpit√§jille ja palkanlaskijoilleSeuraavaksi valvontakamerat kassoilleSuomen Yritt√§j√§t nujakoi turhaan ay-liittojen kanssaPalkkaennakko ei ole palkka vaan pikavippiTulorekisteriss√§ on p√§iv√§m√§√§r√§virheHallitus mahdollistaa ihmisten s√§√§st√∂jen ry√∂st√§misenKiristyv√§st√§ tietosuojasta paineita luottotietoyhti√∂illePuolen vuoden musta aukko asuntoyhti√∂n taloudessa‚ÄĚJoskus tulee virheilmoitus, joka sitten h√§vi√§√§ itsest√§√§n‚ÄĚKassavirtahanke t√§ytt√§√§ 15 vuottaTulorekisteri ‚Äď kenen byrokratiaa se kevent√§√§?Aika ja raha ‚Äď yritt√§j√§n kaksi stressi√§Suomen valtio tuotti taas tappiotaAllekirjoitettua tilinp√§√§t√∂st√§ ei saa muuttaa‚ÄĚKuuden euron simmi‚ÄĚMiksi taloushallinnon muutokset ajoitetaan vuodenvaihteeseen?Pienet tilitoimistot kyll√§ p√§rj√§√§v√§t, mutta suuret‚ĶTuntemattomat tilinp√§√§t√∂skaavat suojaavat yritt√§j√§√§ vainoltaMiten valvonta ‚ÄĚlaaditaan‚ÄĚ?Miksi yritt√§misen byrokratia tuntuu kevyelt√§?Arvonlis√§verolaki kirjoitettiin kateuden kiimassaVerohallinto j√§rjest√§√§ kirjanpit√§jien hirtt√§j√§iset tammikuussaSumu laskeutui Suomen talouden ylleYhdenkertainen kirjanpito kummittelee‚ÄĚPosti kulkee, kun Kusti polkee‚ÄĚPuhumattomuus on velallisen pahin virheTelia myy viestipalveluita mutta vastaa viesteihin hitaasti‚ÄĚItselleen sika kiusan tekee‚Ķ‚ÄĚKolmen vuoden s√§√§nn√∂n anatomiaKirjanpitolaki rikkoo varovaisuuden periaatettaPyh√§ osinkoverotus ‚Äď ‚ÄĚMiks kaiken pit√§√§ aina muuttua?‚ÄĚVain muutos on varmaaValoa ikkunoissaOmaVero on huonompi kuin odotinPieni nainen ja iso unelmaTy√∂ on antamista ‚Äď ei ottamistaPuhelinetujen ennakonpid√§tykset tarpeetonta n√§pr√§√§mist√§Auto kirjanpidossa ‚Äď auto ei kirjanpidossa ‚Äď auto j√§lleen kirjanpidossaVATT:n veroselvitys unohti t√§rkeimm√§n investointikannustimenABC-huoltamon kahvilassa on paras veroasiantuntemusMicrosoftille asiakkaat ovat vain lypsykarjaaKuudenkymmenen talousjohtajan harhainen totuusHankasalmi, H√§meenlinna, Oulu ja HelsinkiPieness√§ yrityksess√§ ihminen puhuu ihmiselleEduskunnassa saa valehdella mutta ei syytt√§√§ valehtelustaSeura-lehti: "Mik√§ kannustaa yritt√§m√§√§n?"Juha Sipil√§ haluaa Suomeen 110.000 uutta ty√∂paikkaaJuuri nyt tilitoimistopalveluiden tarve kasvaa‚ÄĚT√§m√§ on aivan hevon humppaa‚ÄĚTekisink√∂ tilinp√§√§t√∂ksen vanhan vai uuden lain mukaisesti?
Talousteema Oy
 © Talousteema Oy 2014 ‚Äď 2021