Tilinpäätökset laaditaan liian vaikeasti1.2.2019 | © Talousteema OyMiksi parturit ja kahvilat turaavat inventointien kanssa vuoden alussa, kun niiden varastot ovat mitättömän pieniä? Miksi taloyhtiöt ja yhdistykset laativat tuloslaskentaa noudattavia suoriteperusteisia tilinpäätöksiä, kun niiden tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen? Tilinpäätösten laadintaa voidaan nykyisen kirjanpitolainsäädännön puitteissa helpottaa monin tavoin.Kävin parturissa tammikuun alussa. Parturi kertoi, että hänellä on vielä tekemättä kirjanpitäjän vaatima inventointi. Miksi hänen pitää laskea muutamalla hyllyllä olevat purkit ja hinnoitella ne? Maailma ei siitä järky, jos pienen varaston arvo on vuodesta toiseen nolla. Kirjanpitolakikin sen sallii.
Sama asia tuli mieleen, kun kävin kahvilla pienessä kahvilassa. Eihän sen varastossa uuden vuoden aattoiltana voi olla paljon mitään. Inventointi on aivan turhaa puuhaa pikkuyrityksissä.
Pohdiskelin taannoin taloyhtiöiden tilinpäätöksiä. Miksi ne valmistuvat vasta monen kuukauden päästä tilikauden päättymisestä? Asunto-osakeyhtiön tehtävänä ei ole voiton tuottaminen vaan rahan riittävyydestä huolehtiminen. Voiton laskenta on niissä järjetöntä.
Taloyhtiöiden kirjanpidot pitää laatia maksuperusteisesti, jolloin tilikauden aikana tiedetään tarkasti, miten tiukka rahatilanne on. Tilinpäätöksiä varten maksuperusteisia kirjauksia ei tarvitse muuttaa suoriteperusteisiksi, sillä kirjanpitolaki sallii maksuperusteen käytön, jos kirjaus on vähäinen ja tällaisten kirjausten yhteisvaikutus ei ole olennainen. Maksuperusteiset tilinpäätökset syntyvät nopeasti. Ne ovat valmiit jo tammikuussa.
Olen laatinut 15 vuoden ajan perheyritystemme kirjanpidot kassavirtalaskentaa ja maksuperustetta hyödyntäen ja tehnyt tuloslaskennan mukaiset tilinpäätökset maksuperusteisesti. Tämä on niin helppo menetelmä, että osakeyhtiömme viime vuoden tilinpäätös valmistui tammikuun ensimmäisenä päivänä, yhtiökokouksen sijaan laadittiin samalla päätösasiakirja ja osingot maksettiin heti tammikuun toisena päivänä.
Kun käytetään kassavirtalaskentaa ja maksuperustetta, voidaan historiakirjanpidon lisäksi laatia tulevaisuuskirjanpitoa, jota kutsun kassasuunnitteluksi. Se on budjetointia joustavampi ja tehokkaampi menetelmä nähdä yrityksen tai yhteisön talouden kehitys usean kuukauden päähän tulevaisuudessa.
Erityisen hyvin kassasuunnittelu sopii taloyhtiöille, joiden tehtävänä on saada vastikkeet ja vuokrat riittämään menojen maksuihin. Samoin yhdistysten tehtävänä on saada jäsenmaksut ja avustukset riittämään lähteviin maksuihin. Mutta kassasuunnittelu soveltuu myös kaikenlaisille yrityksille ja yhteisöille toimialasta ja koosta riippumatta.
Jos menneisyyttä koskevat kirjanpidot laaditaan yksinkertaisesti, työaikaa säästyy kassasuunnitelmien laatimiseen. Silloin yritysten ja yhteisöjen johtajat eivät voi valittaa peruutuspeiliin katsomisesta, kun heillä on luotettava näkymä eteenpäin.
Kirjanpitolaki pitäisi muuttaa maksuperusteista kassavirtalaskentaa noudattavaksi. Tämä ei kuitenkaan tule tapahtumaan vielä vuosikymmeniin. Sinä aikana kannattaa hyödyntää nykyisen lain keinot järkeviin kirjanpito- ja tilinpäätösmenetelmiin siirtymiseksi.
Lassi Mäkinen