Yrittäjiin kohdistuvaa vihapuhetta15.6.2019 | © Talousteema OyKun 10.6.2019 kritisoin blogissani Finnwatch ry:n toiminnanjohtaja Sonja Vartialan julkaisemaa videota ”Mikä ihmeen tulonmuunto?”, hän vastasi 11.6.2019 omassa blogissaan.Sonja Vartiala ei lähettänyt minulle linkkiä blogikirjoitukseensa, vaikka itse olin lähettänyt tiedon omasta blogistani hänelle. Hyvään keskustelukulttuuriin kuuluu puhua avoimesti eikä takanapäin.
Kirjoitukseni jälkeen kävin Vartialan kanssa sähköpostikeskustelun. Hän kuitenkin esittää edelleen väitteitä, jotka todistin vääriksi.
Vartialan kirjoituksessa on virheitä ja tahallista harhauttamista sekä annos vihaa yrittäjiä ja etenkin lääkäreitä kohtaan.
Hän sanoo kirjoituksessaan seuraavasti: ”Teimme videon huomattuamme, että tutkimissamme sote-yrityksissä jopa yli puolet lääkäreistä toimii palveluntarjoajina palkkatyön sijaan.”
Lääkäreiden yritysten nimittäminen sote-yrityksiksi harhauttaa lukijan ajatukset edellisen hallituksen sote-sekoiluihin ja eräiden yritysten tekemiin vanhustenhuollon rikkeisiin. Lääkäreiden omilla yrityksillä ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa.
Vartiala kritisoi sitä, että yli puolet lääkäreistä on yrittäjiä. Tämä saatettaisiin tulkita lääkäreihin kohdistuvaksi vihapuheeksi. Perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on elinkeinonvapaus. Tämä koskee myös lääkäreitä. Ei heiltä voida kieltää yrittäjyyttä.
Kahdessa kohdassa kirjoituksessaan Vartiala väittää, että varallisuutta voidaan siirtää yhtiöön monella muullakin tavalla kuin kerryttämällä tuloskehityksen avulla. Sähköpostikeskustelussamme kumosin tämän virheajatuksen.
Nettovarallisuutta voidaan lisätä sijoittamalla rahaa osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Jos lääkäri haluaa saada esimerkiksi 80.000 euron huojennetut osinkotulot, hänen pitäisi sijoittaa yhtiöön 1.000.000 euroa. Jos tällainen sijoitus tehdään ja raha jää seisomaan yhtiön pankkitilillä, Verohallinto tulkitsee tämän veronkierroksi, jolloin sijoituksesta ei ole lääkärille mitään hyötyä.
Kenenkään ei edes kannata sijoittaa miljoonaa euroa seisomaan yhtiön korottomalle tilille, koska osingoista saatava verohyöty on hyvin pieni.
Tunnen paljon itseäni varakkaampia henkilöitä, kun olen hoitanut heidän talousasioitaan. Tämän vuoksi tiedän, ettei heillä ole miljoonia euroja likvidejä rahavaroja vaan varat on sijoitettu tuottoisasti. Niitä ei voida noin vain irrottaa seisomaan tarpeettomalla pankkitilillä.
Vartiala puhuu myös verottomista osingoista. Sellaisia ei ole. Osinkoverotus on osittain huojennettua, koska verojen kerääminen osingoista on saman tulon toiseen kertaan verottamista. Yhtiö maksaa ensin yhteisöveron ja osakas samasta tulosta pääomatuloveron.
Suomessa oli aikaisemmin käytössä yhtiöveron hyvitysjärjestelmä, jolla kahdenkertainen verotus pystyttiin estämään. Vuonna 2014 otettiin käyttöön nykyinen huojennettu osinkoverotus ja samalla yhteisöverokanta alennettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin.
Kun Vartiala kertoi valtiovarainministeriön ehdottaneen osinkoverojärjestelmään muutosta, jolla saataisiin 288 miljoonaa euroa lisää verotuloja, vuonna 2014 yhteisöverokannan alentamisella menetettiin 800 miljoonan euron vuosittaiset verotulot.
Jälkeenpäin on todettu, että yhteisöverokannan alentamisella on ollut dynaamisia verovaikutuksia niin, että yhteisöverotulot ovat lisääntyneet. Voidaan yhtä varmasti todeta, että nyt osinkojen verotukseen kajoamalla aiheutettaisiin dynaamiset verovaikutukset, jotka vähentäisivät verotuloja.
Kun vuoden 2014 verouudistuksesta päätettiin vuonna 2013, hallituksessa oli kuusi puoluetta poliittisen kentän laidalta toiselle (vas, sd, vihr, rkp, skl ja kok) ja hallituksen esityksen valmisteli silloinen valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen. Nykyinen pääministeri
Antti Rinne oli Urpilaisen jälkeen samassa hallituksessa valtiovarainministerinä, mutta hän ei muuttanut verojärjestelmää.
Periaatteessa vain keskusta ja perussuomalaiset voisivat kritisoida vuonna 2013 luotua verojärjestelmää, mutta nämä puolueet olivat viime kauden hallituksessa eivätkä muuttaneet yhteisö- ja osinkoverotusta.
Edes valtiovarainministeriön vuonna 2017 julkaisema raportti ei johtanut siihen, että keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus olisi muuttanut osinkoverojärjestelmää.
On siis aivan turha nostaa esille tätä raporttia ja puolueiden kritiikkiä.
Vartiala halveksii yrittäjiä american dream -asenteesta, joka hänen mukaansa tarkoittaa sitä, että ”otetaan riskiä, painetaan niska limassa ja kieli vyön alla hommia kymmeniä vuosia”. Tällainen puhe on hyvin loukkaavaa meitä yrittäjiä kohtaan.
Itse olen ollut yrittäjänä lähes 40 vuotta ja sinä aikana kasvattanut yksinhuoltajana kaksi lastani aikuisiksi. Toisinaan olen joutunut tekemään paljon töitä, mutta useimmiten olen voinut pitää normaalit lomat. Toisinaan yrityksen ja perheen talous on ollut tiukalla, mutta yleensä yrittäminen on tuottanut kohtuulliset tulot. En ole milloinkaan unelmoinut suuresta vaurastumisesta mutta tyhjästä aloittaneena en enää ole aivan tyhjätasku.
Koska tunnen satoja yrittäjiä, tiedän olevani hyvin tyypillinen yrittäjä. Koen yhtiö- ja osinkoverotuksen oikeudenmukaiseksi, mutta jatkuvasti lisääntyvästä byrokratiasta johtuvaa piiloverotusta en pidä oikeudenmukaisena.
Yritykseni ovat vuosikymmenet joutuneet keräämään ja tilittämään arvonlisäveroja. Yrityksillä ei pitäisi olla mitään tekemistä arvonlisäverotuksen kanssa, koska se on kulutusverotusta.
Yritykseni ovat vuosikymmenet joutuneet keräämään ja tilittämään myös palkkojen ennakonpidätyksiä, vaikka yrityksillä ei pitäisi olla mitään tekemistä palkkaverojen kanssa. Ne ovat palkansaajien veroja.
Tämän vuoden alussa toteutettu tulorekisteri siirsi valtion ja vakuutusyhtiöiden aikaisemmin tekemiä töitä yritysten tehtäväksi. Tulorekisteri on esimerkki, miten verojen kannon orjatyöhön pakotettuja yrittäjiä voidaan yksinkertaisilla lakimuutoksilla piiskata yhä ankarammin.
Pidin viime syyskuusta marraskuuhun 16 tulorekisteriä käsittelevää koulutustilaisuutta noin 500 taloushallinnon ammattilaiselle sekä vuoden alussa autoin heitä selviytymään tulorekisterin ongelmista. Ihmiset olivat aivan epätoivoisia ja edelleen moni harkitsee alan vaihtamista. Uusi järjestelmä on sellainen, että palkanlaskijoilla ei ole mahdollisuutta pitää lakisäiteisiä lomia yhtäjaksoisesti. Työmäärä on lisääntynyt moninkertaiseksi aikaisemmasta.
Parhaillaan Verohallinto suunnittelee tulorekisteriäkin työläämpää ja monimutkaisempaa ilmoitusmenettelyä arvonlisäverotukseen. Jos se toteutuu, moni taloushallinnon ammattilainen vaihtaa alaa ja moni yrittäjä laittaa lapun luukulle.
Vartiala puhuu kirjoituksessaan Finnwatchista me-muodossa. Ovatko järjestön jäsenjärjestöt sekä tukijat hänen kanssaan samaa mieltä hänen videostaan ja kirjoituksestaan? Heittääkö Vartiala kestävän talouden ja ihmisarvoisen työn kehittämisen romukoppaan ja käyttää järjestöä pienten suomalaisten yritysten kimppuun hyökkäämiseen?
Hän perustelee hyökkäystään sillä, että näiltä pieniltä yrityksiltä saatavia lisävaroja voitaisiin käyttää ihmisoikeuksien ja ympäristön suojeluun. Nämä yritykset eivät loukkaa kenenkään ihmisoikeuksia eivätkä tuhoa ympäristöä harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä koskee myös lääkäreiden yrityksiä.
Lue Sonja Vartialan kirjoitus
”Yrittäjän vihollinen?”
Lassi Mäkinen