Valtiokonttori tulkitsee kustannustukilakia väärin28.4.2021 | © Talousteema OyEduskunta päätti yrityksille myönnettävästä kolmannesta kustannustuesta, jonka haku on parhaillaan käynnissä. Kustannustukilakia tulkitaan virheellisesti, koska se on kirjoitettu epätarkasti. Kustannustuessa ei ole kysymys yrityksen hankkimien hyödykkeiden kulutuksen korvaamisesta eikä tappioiden kattamisesta vaan maksuvaikeuksien helpottamisesta.Yli 30 prosenttia liikevaihdostaan menettäneet yritykset saavat Valtiokonttorilta tukea kiinteisiin maksuihin, jotka on yrityksen toiminnan supistumisesta huolimatta välttämättä maksettava. Kolmas kustannustuki koskee tukikautta 1.11.2020 – 28.2.2021.
Valtiokonttorin
Anna Leppänen kertoi 14.4.2021 Suomen Yrittäjien webinaarissa seuraavaa: ”Kulujen tulee olla lopullisia ja kohdistua tukikauteen eli neljän kuukauden ajanjaksolle marraskuun alusta 2020 helmikuun loppuun 2021 saakka. Tässä ratkaiseva on nimenomaan se, että kustannukset kohdistuvat tälle neljän kuukauden tukikaudelle eli esimerkiksi maksupäivällä ei sinänsä ole merkitystä.” Hän toisti tämän saman väitteen myös 23.4.2021 Valtiokonttorin toteuttamassa webinaarissa.
Kysyin Valtiokonttorilta sähköpostitse, mihin pykälään laissa yritysten määräaikaisesta kustannustuesta (508/2020) perustuu väite, että kustannustukea maksetaan tukikaudelle kohdistetuista maksuista eikä tukikauden aikana maksetuista maksuista.
Maksatusasiantuntija
Leena Marjola vastasi 26.4.2021, että määritelmä on kustannustukilain 2 §:ssä: ”Valtiokonttori voi myöntää valtion talousarvion rajoissa yritykselle hakemuksesta kustannustukea 1 päivän marraskuuta 2020 ja 28 päivän helmikuuta 2021 väliseltä ajalta, nämä päivät mukaan lukien, kertyneisiin yrityksen kustannuksiin (tukikausi), …”
Asiaa sekoittaa kustannustuki-nimitys. Kustannus, meno, kulu ja kassameno ovat eri asioita, vaikka ne ovat samankaltaisia käsitteitä.
Kustannus tarkoittaa hyödykkeen kulutusta. Meno on hyödykkeen hankintahinta. Kulu on kirjanpidossa tilikaudelle jaksotettu menon osa. Kassameno on hyödykkeen ostosta maksettava rahamäärä. Kustannus ja kulu voivat kohdistua jollekin ajanjaksolle. Kassameno kohdistuu maksupäivälle. Seuraavat esimerkit havainnollistavat asiaa.
Jos yritys on 30.3.2020 maksanut 1.200 euron vakuutuksen, jonka vakuutuskausi on 12 kuukautta 1.4.2020 – 31.3.2021, Valtiokonttorin mukaan tästä summasta kohdistetaan 400 euroa kolmannen kustannustuen neljän kuukauden tukikaudelle 1.11.2020 – 28.2.2021. Asiallisesti tätä maksua ei pitäisi korvata lainkaan kolmannesta kustannustuesta, koska yrityksellä ei tämän tukikauden aikana ole ollut mitään maksutaakkaa tästä vakuutuksesta.
Jos yritys on 30.12.2020 maksanut 1.200 euron vakuutuksen, jonka vakuutuskausi on 12 kuukautta 1.1. – 31.12.2021, Valtiokonttorin mukaan tästä summasta kohdistetaan 200 euroa tukikauden ajanjaksolle 1.1. – 28.2.2021. Tässä tapauksessa yrityksellä on tukikaudella 1.11.2020 – 28.2.2021 ollut vakuutuksesta 1.200 euron maksutaakka mutta se saa korvausta vain 200 euron osuudesta.
Kustannustukilaissa on kysymys kassamenojen eli maksujen korvaamisesta eikä hyödykkeen kulutuksen eli kustannusten korvaamisesta.
Kustannustukilakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 91/2020) todetaan lain tavoitteesta seuraavasti: ”Tavoitteena on pienentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää turvaamalla yritysten maksuvalmiutta.”
Tarkoituksena ei siis ole estää yritystä tuottamasta tappiota vaan torjua yrityksen joutuminen konkurssiin.
Yritys voidaan asettaa konkurssilain 2 luvun 1 §:n mukaan konkurssiin, jos se on pysyvästi maksukyvytön: ”Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan tässä laissa sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.”
Kirjanpidon tuloslaskennan voitto tai tappio ovat eri asia kuin kassavirtalaskennan rahan riittävyys.
Yritys voi tuottaa tappiota useita vuosia peräkkäin ja jopa menettää koko oman pääomansa, mutta se ei silti joudu konkurssiin, mikäli se kykenee hoitamaan maksunsa velkojia tyydyttävällä tavalla. Esimerkiksi lainat erääntyvät maksettavaksi pitkän ajan kuluessa, jolloin lainasaldo ei kokonaisuudessaan synnytä välitöntä konkurssiuhkaa, kunhan yritys pystyy maksamaan lyhennykset ja korot sovitun aikataulun mukaisesti.
Vastaavasti yritys voidaan asettaa konkurssiin, vaikka se on koko toiminta-aikansa tuottanut voittoa ja sen oma pääoma on positiivinen ja taseen rakenne vahva. Näin voi tapahtua, jos se ei kykene maksamaan jotakin velkaansa sovitusti velkojan vaatimana ajankohtana. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi niin, että yritys on käyttänyt rahavaransa investoinnin maksamiseen mutta investointi ei vielä ole alkanut tuottaa kassatuloja.
Vaikka Valtiokonttori mielestäni tulkitsee kustannustukilakia virheellisesti, suosittelen yrityksiä kuitenkin noudattamaan Valtiokonttorin tulkintaa hakemuksissaan, koska maksuvaikeuksissa oleville yrityksille on tärkeämpää välttää konkurssi kuin aloittaa vuosia kestävä kallis muutoksenhakuprosessi.
Lassi Mäkinen