Talousteema Oy
Talousteema Oy
Etusivu Koulutukset Blogi Verouutiset Talousteema Palaute
Talousteema Oy

Lassi Mäkinen

Valtiokonttori tulkitsee kustannustukilakia väärin
28.4.2021 | © Talousteema Oy

Eduskunta päätti yrityksille myönnettävästä kolmannesta kustannustuesta, jonka haku on parhaillaan käynnissä. Kustannustukilakia tulkitaan virheellisesti, koska se on kirjoitettu epätarkasti. Kustannustuessa ei ole kysymys yrityksen hankkimien hyödykkeiden kulutuksen korvaamisesta eikä tappioiden kattamisesta vaan maksuvaikeuksien helpottamisesta.

Yli 30 prosenttia liikevaihdostaan menettäneet yritykset saavat Valtiokonttorilta tukea kiinteisiin maksuihin, jotka on yrityksen toiminnan supistumisesta huolimatta välttämättä maksettava. Kolmas kustannustuki koskee tukikautta 1.11.2020 – 28.2.2021.

Valtiokonttorin Anna Leppänen kertoi 14.4.2021 Suomen Yrittäjien webinaarissa seuraavaa: ”Kulujen tulee olla lopullisia ja kohdistua tukikauteen eli neljän kuukauden ajanjaksolle marraskuun alusta 2020 helmikuun loppuun 2021 saakka. Tässä ratkaiseva on nimenomaan se, että kustannukset kohdistuvat tälle neljän kuukauden tukikaudelle eli esimerkiksi maksupäivällä ei sinänsä ole merkitystä.” Hän toisti tämän saman väitteen myös 23.4.2021 Valtiokonttorin toteuttamassa webinaarissa.

Kysyin Valtiokonttorilta sähköpostitse, mihin pykälään laissa yritysten määräaikaisesta kustannustuesta (508/2020) perustuu väite, että kustannustukea maksetaan tukikaudelle kohdistetuista maksuista eikä tukikauden aikana maksetuista maksuista.

Maksatusasiantuntija Leena Marjola vastasi 26.4.2021, että määritelmä on kustannustukilain 2 §:ssä: ”Valtiokonttori voi myöntää valtion talousarvion rajoissa yritykselle hakemuksesta kustannustukea 1 päivän marraskuuta 2020 ja 28 päivän helmikuuta 2021 väliseltä ajalta, nämä päivät mukaan lukien, kertyneisiin yrityksen kustannuksiin (tukikausi), …”

Asiaa sekoittaa kustannustuki-nimitys. Kustannus, meno, kulu ja kassameno ovat eri asioita, vaikka ne ovat samankaltaisia käsitteitä.

Kustannus tarkoittaa hyödykkeen kulutusta. Meno on hyödykkeen hankintahinta. Kulu on kirjanpidossa tilikaudelle jaksotettu menon osa. Kassameno on hyödykkeen ostosta maksettava rahamäärä. Kustannus ja kulu voivat kohdistua jollekin ajanjaksolle. Kassameno kohdistuu maksupäivälle. Seuraavat esimerkit havainnollistavat asiaa.

Jos yritys on 30.3.2020 maksanut 1.200 euron vakuutuksen, jonka vakuutuskausi on 12 kuukautta 1.4.2020 – 31.3.2021, Valtiokonttorin mukaan tästä summasta kohdistetaan 400 euroa kolmannen kustannustuen neljän kuukauden tukikaudelle 1.11.2020 – 28.2.2021. Asiallisesti tätä maksua ei pitäisi korvata lainkaan kolmannesta kustannustuesta, koska yrityksellä ei tämän tukikauden aikana ole ollut mitään maksutaakkaa tästä vakuutuksesta.

Jos yritys on 30.12.2020 maksanut 1.200 euron vakuutuksen, jonka vakuutuskausi on 12 kuukautta 1.1. – 31.12.2021, Valtiokonttorin mukaan tästä summasta kohdistetaan 200 euroa tukikauden ajanjaksolle 1.1. – 28.2.2021. Tässä tapauksessa yrityksellä on tukikaudella 1.11.2020 – 28.2.2021 ollut vakuutuksesta 1.200 euron maksutaakka mutta se saa korvausta vain 200 euron osuudesta.

Kustannustukilaissa on kysymys kassamenojen eli maksujen korvaamisesta eikä hyödykkeen kulutuksen eli kustannusten korvaamisesta.
Kustannustukilakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 91/2020) todetaan lain tavoitteesta seuraavasti: ”Tavoitteena on pienentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää turvaamalla yritysten maksuvalmiutta.”

Tarkoituksena ei siis ole estää yritystä tuottamasta tappiota vaan torjua yrityksen joutuminen konkurssiin.

Yritys voidaan asettaa konkurssilain 2 luvun 1 §:n mukaan konkurssiin, jos se on pysyvästi maksukyvytön: ”Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan tässä laissa sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.”

Kirjanpidon tuloslaskennan voitto tai tappio ovat eri asia kuin kassavirtalaskennan rahan riittävyys.

Yritys voi tuottaa tappiota useita vuosia peräkkäin ja jopa menettää koko oman pääomansa, mutta se ei silti joudu konkurssiin, mikäli se kykenee hoitamaan maksunsa velkojia tyydyttävällä tavalla. Esimerkiksi lainat erääntyvät maksettavaksi pitkän ajan kuluessa, jolloin lainasaldo ei kokonaisuudessaan synnytä välitöntä konkurssiuhkaa, kunhan yritys pystyy maksamaan lyhennykset ja korot sovitun aikataulun mukaisesti.

Vastaavasti yritys voidaan asettaa konkurssiin, vaikka se on koko toiminta-aikansa tuottanut voittoa ja sen oma pääoma on positiivinen ja taseen rakenne vahva. Näin voi tapahtua, jos se ei kykene maksamaan jotakin velkaansa sovitusti velkojan vaatimana ajankohtana. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi niin, että yritys on käyttänyt rahavaransa investoinnin maksamiseen mutta investointi ei vielä ole alkanut tuottaa kassatuloja.

Vaikka Valtiokonttori mielestäni tulkitsee kustannustukilakia virheellisesti, suosittelen yrityksiä kuitenkin noudattamaan Valtiokonttorin tulkintaa hakemuksissaan, koska maksuvaikeuksissa oleville yrityksille on tärkeämpää välttää konkurssi kuin aloittaa vuosia kestävä kallis muutoksenhakuprosessi.

Lassi Mäkinen

Yrittäjien kaivettava taistelukirveet esiinYritysverotusta voidaan ja pitääkin muuttaaKassavirta-ajattelu 11: ElämänasenneKassavirta-ajattelu 10: Melkein kaikki konkurssit voidaan välttääKassavirta-ajattelu 9: Kassavirtaverotus on oikeudenmukaistaKassavirta-ajattelu 8: Kassavirtaan perustuva tilitoimistopalveluKassavirta-ajattelu 7: Kassavirtalaskennan ohjelmistotValtiokonttori tulkitsee kustannustukilakia väärinKassavirta-ajattelu 6: Tehokasta kirjanpitoa suoraan tiliotteistaKassavirta-ajattelu 5: Kassasuunnittelu valaisee tulevaisuudenKassavirta-ajattelu 4: Iso hanke imee kassan kuivaksiKirjanpitolautakunnan lausunto tilinpäätöksen allekirjoittamisestaKassavirta-ajattelu 3: Sesonkivaihtelut kurittavat kassavirtaaKassavirta-ajattelu 2: Vahva kassavirta parantaaKassavirta-ajattelu 1: Kassavirtalaskenta maanläheistäMaksullinen verkkolaskutus on kehityksen jarruYhdenkertainen ei ole yksinkertaistaTilinpäätös valmistui heti seuraavana aamunaVaihtoehto Verohallinnon tilitoimistolleVerohallinto perustaa ”ilmaisen” tilitoimistonMiksi kirjanpito-ohjelmia on vaikea käyttää?SapattivuosiEduskunta pudotti pommin kirjanpitolautakunnan pöydälleTilitoimistovero rasittaa tilitoimistojen asiakkaitaYrittäjän nähtävä pitemmälle kuin ekonomistitVerotusta koodataan umpisolmuunKorona jättää jälkiä elämäämmeHallituksella väärä näkökulma työllistämiseenTilinpäätöksissä liikaa klappiaKovia kokeneet ja fiksut pärjäävätYrittäjät nostettiin tikun nokkaan kivitettäviksiPienet tilitoimistot voivat pelastaa SuomenYrittäjän piinakevätValmistaudu lamaan, vaikka se ei tulisikaanKassavirtalaskenta voittaa kuusi nollaAvaan kirjanpitoni ytimenKoodasin uudenlaisen kirjanpitosovelluksenHinta on tunneasia ostajalle ja myyjällePöytäkirja voi olla väärä todisteKompastuin Verohallinnon kielivirheeseenHerätys Verohallinto, elämme 2000-luvulla!Ilmasto-ongelma ei ratkea roskalaatikoillaEi saa suosia pientä tilitoimistoaPerustin osakeyhtiön ja yllätyinMiten tilitoimistot selviytyvät?Piiloverotus raskaampaa kuin avoin verotusTilitoimiston uusi suuntaOvela tilitoimistoalan valtausjuoniKirjanpitolain reliikitRahanpesun valvonta maksaa 355 euroaYrittäjiin kohdistuvaa vihapuhettaKateuden ryydittämää yrittäjien noitavainoaOsakeyhtiö on mainettaan parempiYrittäjä on monen sortin velvollinenSuomalaiset ovat tarkkoja talousasioissaHe ansaitsevat paremman työn ja elämänTilitoimistot tienhaarassa: täysautomaatio vai asiantuntijapalveluOsakepääomarajan poistamisesta tuli torsoTilinpäätökset laaditaan liian vaikeastiKuka maksaa turhan työn?Yrittäjyyden ylistäminen ei enää riitä vaan tarvitaan tekojaSuomen valtiosta on tullut digiterroristiKotitarkastajat nelihenkisiin perheisiin – onko totta?Tulevaisuudessa vain osakeyhtiöitäYötöitä kirjanpitäjille ja palkanlaskijoilleSeuraavaksi valvontakamerat kassoilleSuomen Yrittäjät nujakoi turhaan ay-liittojen kanssaPalkkaennakko ei ole palkka vaan pikavippiTulorekisterissä on päivämäärävirheHallitus mahdollistaa ihmisten säästöjen ryöstämisenKiristyvästä tietosuojasta paineita luottotietoyhtiöillePuolen vuoden musta aukko asuntoyhtiön taloudessa”Joskus tulee virheilmoitus, joka sitten häviää itsestään”Kassavirtahanke täyttää 15 vuottaTulorekisteri – kenen byrokratiaa se keventää?Aika ja raha – yrittäjän kaksi stressiäSuomen valtio tuotti taas tappiotaAllekirjoitettua tilinpäätöstä ei saa muuttaa”Kuuden euron simmi”Miksi taloushallinnon muutokset ajoitetaan vuodenvaihteeseen?Pienet tilitoimistot kyllä pärjäävät, mutta suuret…Tuntemattomat tilinpäätöskaavat suojaavat yrittäjää vainoltaMiten valvonta ”laaditaan”?Miksi yrittämisen byrokratia tuntuu kevyeltä?Arvonlisäverolaki kirjoitettiin kateuden kiimassaVerohallinto järjestää kirjanpitäjien hirttäjäiset tammikuussaSumu laskeutui Suomen talouden ylleYhdenkertainen kirjanpito kummittelee”Posti kulkee, kun Kusti polkee”Puhumattomuus on velallisen pahin virheTelia myy viestipalveluita mutta vastaa viesteihin hitaasti”Itselleen sika kiusan tekee…”Kolmen vuoden säännön anatomiaKirjanpitolaki rikkoo varovaisuuden periaatettaPyhä osinkoverotus – ”Miks kaiken pitää aina muuttua?”Vain muutos on varmaaValoa ikkunoissaOmaVero on huonompi kuin odotinPieni nainen ja iso unelmaTyö on antamista – ei ottamistaPuhelinetujen ennakonpidätykset tarpeetonta näpräämistäAuto kirjanpidossa – auto ei kirjanpidossa – auto jälleen kirjanpidossaVATT:n veroselvitys unohti tärkeimmän investointikannustimenABC-huoltamon kahvilassa on paras veroasiantuntemusMicrosoftille asiakkaat ovat vain lypsykarjaaKuudenkymmenen talousjohtajan harhainen totuusHankasalmi, Hämeenlinna, Oulu ja HelsinkiPienessä yrityksessä ihminen puhuu ihmiselleEduskunnassa saa valehdella mutta ei syyttää valehtelustaSeura-lehti: "Mikä kannustaa yrittämään?"Juha Sipilä haluaa Suomeen 110.000 uutta työpaikkaaJuuri nyt tilitoimistopalveluiden tarve kasvaa”Tämä on aivan hevon humppaa”Tekisinkö tilinpäätöksen vanhan vai uuden lain mukaisesti?
Talousteema Oy
 © Talousteema Oy 2014 – 2021