Maksullinen verkkolaskutus on kehityksen jarru18.1.2021 | © Talousteema OyVerohallinto valittaa, että taloushallinnon digitalisaatio ei ole edennyt riittävän nopeasti. Maksullinen verkkolaskutus on tämän automaatiokehityksen tulppa. Pienimmät yritykset eivät halua maksaa verkkolaskujen välittämisestä. Kun suuret yritykset ja julkishallinnon organisaatiot hyötyvät verkkolaskutuksesta, pienimpien yritysten haluttomuus vähentää tätä hyötyä.Verohallinnon pääjohtaja
Markku Heikura valitti Tilisanomissa 1/2021 julkaistussa kirjoituksessaan taloushallinnon digitalisoinnin hitautta ja haaveili täysin automaattisesta taloushallinnosta.
Olen samaa mieltä taloushallinnon digitalisaatiokehityksen hitaudesta mutta eri mieltä siitä, että taloushallinto voisi joskus olla täysin automaattista. Ainakaan se ei toteudu lähivuosikymmenten aikana, koska kirjanpito-, yhteisö- ja verolainsäädäntö on liian monimutkaista tehokkaan taloushallinnon tietojärjestelmän rakentamiseksi sekä verkkolaskutuksen kehityksestä määräävät turhat rahastajat.
Teollisuuden automaatiota on kehitetty 250 vuotta mutta edelleen tehtaissa työskentelee ihmisiä. Kun teollisuusautomaatio lisääntyy, se vähentää ihmistyön tarvetta, mutta kaikki tehtaat eivät milloinkaan tule olemaan täysin automaattisia.
Taloushallinnon automaatiokaan ei tule viemään kirjanpitäjien työpaikkoja mutta se helpottaa heidän työtään. Kirjanpitäjät voivat automaation avulla irtautua rutiineista ja tarttua paremmin palkattuihin asiantuntijatehtäviin.
Tilitoimistot hoitavat kaikkein pienimpien yritysten kirjanpitoja ja veroasioita. Vaikka konekieliset kirjanpitoaineistot hyväksyttiin jo vuoden 1997 kirjanpitolaissa, vieläkään kaikki aineistot eivät ole sähköisiä. Syynä on väärin toteutettu verkkolaskutus.
Verkkolaskuja lähettävä yritys tarvitsee pankin tai muun verkkolaskuoperaattorin välittämään laskut vastaanottajien pankeille tai verkkolaskuoperaattoreille. Laskutuksen kummassakin päässä on turha rahastaja.
Laskuttaja voisi aivan hyvin lähettää standardia noudattavan verkkolaskutiedoston suoraan vastaanottajalle sähköpostitse, mutta verkkolaskuoperaattorien kartelli estää tämän.
Yksikään taloushallinnon ohjelmatoimittaja ei ole toteuttanut ohjelmaa, joka poimii tiettyyn sähköpostilaatikkoon tulleet standardimuotoiset verkkolaskut ja tallentaa ne kirjanpidon tai reskontran tietokantaan. Näkymätön käsi on asettunut tämän esteeksi.
Verkkolaskutuksesta on näin tullut pato, joka haittaa taloushallinnon tervettä ohjelmakehitystä. Kun verkkolaskutuksen yleistyminen on ollut hidasta, esiin on nostettu pakottaminen.
Pakottamisen ensimmäinen vaihe toteutettiinkin vuonna 2019 säädetyssä verkkolaskulaissa. Sen mukaan yritys tai julkishallinnon organisaatio voi vaatia tavaroiden tai palveluiden toimittajilta verkkolaskuja. Tämä lainkohta ei perustu EU:n vaatimukseen vaan on julmaa suomalaista orjuuttamista.
Verkkolaskupato murtuu luomalla ilmainen verkkolaskujen välityspalvelu. Kun Verohallinto on kaavaillut ilmaisen kirjanpitopalvelun toteuttamista, parempi vaihtoehto on ilmaiseksi verkkolaskuoperaattoriksi ryhtyminen. Se on kaikkien kannalta hyvä ratkaisu.
Verohallinto saisi pienimpien yritysten verkkolaskujen alv-tiedot suoraan omasta tietokannastaan.
Valtio säästäisi kymmeniä miljoonia euroja vuosittain, kun Verohallinto ei tuhlaisi keräämiään verorahoja massiivisen taloushallinnon tietojärjestelmän rakentamiseen ja kirjanpitopalvelun ylläpitämiseen.
Nykyisin verkkolaskuja välittävät pankit ja muut operaattorit hyötyisivät verkkolaskutuksen yleistymisestä. Niiden liikevaihto kasvaisi.
Kuluttaja- ja kilpailuviraston ei tarvitsisi kieltää verkkolaskuoperaattorien kartellia.
Suuret yritykset ja julkishallinnon organisaatiot saisivat myös pieniltä tavara- ja palvelutoimittajilta verkkolaskuja ilman pakottamista ja voisivat lähettää pienimmillekin yrityksille verkkolaskuja.
Pienet yritykset voisivat lähettää ja vastaanottaa verkkolaskuja ilmaiseksi.
Tilitoimistoilta ei häviäisi toiminnan perusta, minkä Heikuran haaveilema Verohallinnon ilmainen kirjanpitopalvelu aiheuttaisi.
Taloushallinnon ohjelmatoimittajien ei tarvitsisi luoda järjestelmiinsä useita laskutuksen ja laskujen vastaanoton menettelyitä eikä Verohallinto tuhoaisi niiden bisnestä.
Lassi Mäkinen