Osakepääomarajan poistamisesta tuli torso14.2.2019 | © Talousteema OyEduskunta sääti osakepääomarajan poistamista koskevan lakimuutoksen, jonka tasavallan presidentti vahvisti 8.2.2019. Muutos jäi torsoksi. Se valmisteltiin hätäisesti, että se ehdittäisiin säätää ennen vaaleja. Osakeyhtiölakiin jäi edelleen negatiivisen oman pääoman ilmoittamisvelvollisuus.Nykyinen hallitus on oikeistopohjainen. Silti sen teot yrittämisen olosuhteiden helpottamiseksi ovat olleet vähäiset.
Työntekijöiden irtisanomista koskeva muutosehdotus oli näkyvin toimenpide, mutta se valui hiekkaan. Vahva ammattiyhdistysmuuri ei murru vasaralla kilkuttamalla. Hallitus yritti sitä ja epäonnistui.
Ammattiyhdistysmuuri rapistuu itsestään, jos yrittäminen tehdään helpoksi. Kun yrittäjien määrä lisääntyy, liittojen jäsenet ja jäsenmaksut vähenevät.
Epäonnistuttuaan irtisanomisasiassa hallitus yritti tehdä edes jotakin yrittäjien hyväksi. Laatikon pohjalta kaivettiin kaavailut osakepääomarajan poistamisesta. Koska vaalikausi oli lopuillaan, esitys piti saada nopeasti eduskuntaan. Asiaa ei mietitty loppuun.
Negatiivisen oman pääoman ilmoittamisvelvollisuus olisi pitänyt kumota samalla, kun osakepääomaraja poistettiin.
Kun osakeyhtiö perustetaan ilman osakepääomaa, sen oma pääoma muuttuu negatiiviseksi jo heti kaupparekisterin käsittelymaksusta. Tästä seuraa se, että perustamisilmoituksen jälkeen kaupparekisteriin on tehtävä ilmoitus oman pääoman menettämisestä.
Negatiivisen oman pääoman ilmoittamisvelvollisuutta on perusteltu yhtiön velkojien suojelemisella. Ilmoitus kuitenkin haittaa velkojia eikä suojele heidän etujaan.
Kun yhtiö kertoo julkisesti, että se on menettänyt oman pääomansa, velkojat tulkitsevat sen ajautuvan konkurssiin. Tulkinta on väärä mutta pahimmassa tapauksessa siitä tulee tosi.
Yhtiö voidaan asettaa konkurssiin vain, jos se on tullut pysyvästi maksukyvyttömäksi. Toiminnan tappiollisuus ja oman pääoman negatiivisuus eivät tarkoita sitä, että yhtiöllä ei olisi rahaa maksaa velkojaan, kun ne erääntyvät. Esimerkiksi pitkäaikaiset velat erääntyvät vasta vuosien kuluessa.
Voitollinen yhtiö, jolla on vahva tase, voi sen sijaan joutua konkurssiin, jos sillä ei velkojen erääntyessä ole riittävästi rahavaroja eikä se kykene nopeasti muuttamaan muuta omaisuuttaan rahaksi.
Negatiivisen oman pääoman ilmoittaminen aiheuttaa paniikkireaktion velkojissa. Tavarantoimittajat vaativat käteismaksuja. Yhtiön erääntyneitä velkoja peritään entistä nopeammin ja ankarammin. Tietoliikenne- ja sähköntoimittajien kytkinsormet ovat herkkinä napsauttamaan virrat pois, jos maksut viivästyvät. Lisävakuuksia vaaditaan, kun yhtiön velkamäärät nousevat luottorajojen tuntumaan.
Velkojien paniikkireaktiosta voi seurata yhtiön rahavarojen hupeneminen ja liiketoiminnan supistuminen siinä määrin, että yhtiö lopulta ajautuu konkurssiin. Velkojat eivät hyödy tästä, sillä ne ainakin menettävät tuottavan asiakkaan. Moni menettää myös osan saatavistaan tai mahdollisesti koko saatavansa.
Lassi Mäkinen