Miten valvonta ”laaditaan”?2.11.2017 | © Talousteema OyEduskunta sääti viime kesänä uuden rahanpesulain. Siinä asetetaan yrityksille lisää velvoitteita, jotka ovat osittain kohtuuttomia. Raskainta vaatimusten täyttäminen on pienille tilitoimistoille.
Uusi rahanpesulaki on huonosti kirjoitettu. Siinä on jopa kielivirheitä. Esimerkiksi on vaikea käsittää, miten valvonta ”laaditaan”.Lain 3 luvun 3 §:ssä sanotaan seuraavasti: ”Ilmoitusvelvollisen on
laadittava 2 momentissa tarkoitetut toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvonta sekä seurattava ja kehitettävä niihin liittyviä toimenpiteitä.”
Laatia-verbi sopii kohtalaisesti toimintaperiaatteisiin ja huonosti menettelytapoihin mutta ei lainkaan valvontaan.
Ilmeisesti tarkoitus oli sanoa, että ilmoitusvelvollisen on luotava toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvonta, mutta näin ei sanottu. Laki kävi läpi monta seulaa: valmistelijat, lausunnonantajat, ministerit ja kansanedustajat, eikä kukaan puuttunut tähän kielivirheeseen.
Tämä ei ole ainoa kielivirhe rahanpesulaissa. Tällaiset virheet synnyttävät epävarmuutta.
Ilmoitusvelvollisten on lakia noudatettava, vaikka sen sanamuodot ovat epäselviä.
Pieni tilitoimisto voi joutua suorittamaan 5.000 euron rikemaksun, jos se ei huomaa ilmoittautua rahanpesun valvontarekisteriin.
Nyt ammutaan kärpäsiä haulipyssyllä! Herää aiheellinen kysymys, onko tarkoitus rangaista rahanpesua harjoittavia rikollisia vai pieniä yrityksiä, jotka eivät edes tiedä lain vaatimuksista.
Laki määrää tilitoimiston tekemään muutakin kuin ilmoittautumaan valvontarekisteriin. Sen on tehtävä kirjallinen riskiarvio, jonka sisällöstä on hyvin epämääräiset ohjeet lakitekstissä.
Riskiarvio on toimitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle, mutta laissa ei kerrota, mikä on toimivaltainen valvontaviranomainen.
Valvontaviranomainen siinä määritellään, mutta ei kerrota, onko se toimivaltainen.
Rahanpesulain 1 luvun 4 §:ssä määritellään seuraavasti: ”Tässä laissa tarkoitetaan: … 14) valvontaviranomaisella 7 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua viranomaista; …” Onpa hieno määritelmä!
Viitatussa 7 luvun 1 §:ssa kerrotaan, että valvontaviranomaisia ovat Finanssivalvonta, Poliisihallitus, Patentti- ja rekisterihallitus, aluehallintovirasto sekä asianajajayhdistys. Jokaisen kohdalla kerrotaan, missä lainkohdissa määrättyjä asioita kukin niistä valvoo.
Pitää siis jälleen hypätä useisiin pykäliin katsomaan, mikä viranomainen valvoo tilitoimistoja. Lopulta selviää, että aluehallintovirasto valvoo tilitoimistoja.
Riskiarvio pitää siis lähettää aluehallintovirastolle. Niitä on useita eri puolilla maata. Vasta näiden virastojen yhteisiltä verkkosivuilta paljastuu, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää rahanpesun valvontarekisteriä.
Tätä kirjoitusta laatiessani yritin tarkistaa edellä mainitun 5.000 euron rikemaksua koskevan kohdan Etelä-Suomen aluehallintoviraston johdolta, mutta kävi ilmi, ettei virastokaan tiedä rikemaksun suuruudesta.
Toivon, että olen tässä asiassa väärässä, mutta pelkään pahinta.
Sain tämän kirjoituksen julkaisemisen jälkeen samana päivänä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Timo Aallolta sähköpostiviestin, jonka perusteella poistin tekstistä valvontarekisteriin ilmoittautumisen ajankohdan.
Aalto ei vielä osannut varmasti sanoa, miten rikemaksun perinnässä menetellään, mutta myönsi, että minimiraja on 5.000 euroa.
Lassi Mäkinen