Pienille yhdistyksille luotiin turha ”tilinpitomalli”10.3.2023 | © Talousteema OyVanhaa kirjanpitäjää harmitti yhdistyslain muutosta käsittelevä hallituksen esitys. Sorvatessaan pienyhdistyksille uudenlaista ”tilinpitomallia” lain valmistelijat eivät vaivautuneet lukemaan kirjanpitolakia. Eivätkä ilmeisesti ole milloinkaan laatineet yhdistysten kirjanpitoja. Silti he luulevat olevansa päteviä kirjoittamaan sitä koskevaa lakitekstiä. Eväät eivät kuitenkaan riittäneet. Tekstistä tuli torso.Yhdistyslakiin lisättiin uusi 37 §, jonka otsikko on Kirjapitovelvollisuus ja muu tilinpitovelvollisuus. Muutos astui voimaan 8.2.2023, mutta 37 a §:n 3 – 6 momenttia sovelletaan vasta tilikaudella, joka alkaa 1.7.2023 tai sen jälkeen.
Pääsääntönä on jatkossakin, että yhdistyksen tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain mukaisesti. Hallituksen esityksen mukaan lain 37 a §:ssa tarjotaan pienille yhdistyksille kirjanpitolakia kevyempi ”tilinpitomalli”.
Esityksessä kerrotaan seuraavaa: ”Ehdotus sisältää mahdollisimman kevyen ja samalla näiden pienten toimijoiden sidosryhmien tarpeet yleensä tyydyttävän tilinpidon säännöstön.”
Ehdotus perustuu seuraavaan: ”Käytännössä huomattava osa pienimmistä yhdistyksistä pitää maksuperusteista kirjanpitoa ja kirjanpitomerkintöjen tekemisessä ei välttämättä noudateta tilikauden aikana kirjanpitolain vaatimuksia. Tiettävästi sama voi ainakin joltakin osin koskea tilinpäätöksen laatimista.” Esityksessä ei tarkemmin kerrota, mitä lainvastaisia menettelyitä on käytetty.
Hallituksen esityksen tekstistä voidaan päätellä, että uusi ”tilinpitomalli” tarkoittaa yhdenkertaista kirjanpitoa. Esitystekstissä siitä käytetään nimitystä yksinkertainen maksuperusteinen kirjanpito. Tosiasiassa tällainen on kahdenkertaista kirjanpitoa.
Esityksessä kuvitellaan maksuperusteisuuden tarkoittavan yhdenkertaista kirjanpitoa ja suoriteperusteisuuden kahdenkertaista kirjanpitoa. Kirjausperuste ja kirjausmenetelmä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.
Kirjausperusteita ovat maksu-, lasku- ja suoriteperuste. Maksuperusteisessa kirjauksessa tapahtuma merkitään maksupäivälle, laskuperusteisessa kirjauksessa laskun päivämäärälle sekä suoriteperusteisessa kirjauksessa tavaran tai palvelun vastaanotto- tai luovutuspäivälle.
Kirjausmenetelmiä on kaksi: yhdenkertainen ja kahdenkertainen. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa tapahtuma kirjataan tilien debet- ja kredit-puolille samansuuruisena. Tämä auttaa kirjanpidon täsmäyttämistä. Jos tilikauden kaikkien debet-kirjausten summa on yhtä suuri kuin kredit-kirjausten summa, kirjanpito täsmää.
Yhdenkertaisessa kirjanpidossa tapahtumat kirjataan joko tuloiksi tai menoiksi ilman vastatilikirjauksia. Mielestäni yhdenkertaisen kirjanpidon säännökset olisi pitänyt poistaa jo kauan sitten, koska yhdenkertainen kirjanpito voidaan käytännössä korvata yksinkertaisella kirjanpidolla, jonka kirjanpitolaki jo nykyisinkin sallii.
Yksinkertaista kirjanpitoa laaditaan kahdenkertaisena kirjanpitona mutta tapahtumia ei kirjata kahteen kertaan. Siinä kirjaukset tehdään pankkitilin tapahtumista maksuperusteisesti.
Pankki on tehnyt kahdenkertaisesta kirjanpidosta toisen puolen, kun se on merkinnyt tulot ja menot tiliotteisiinsa. Tarvitaan enää vain tiliotteen tapahtumien kirjaaminen tulo- ja menotileille. Täsmäyttäminen tapahtuu vertaamalla tulo- ja menotilien nettomäärän ja kassan alkusaldon summaa pankkitilin tiliotteen saldoon. Yksinkertaista – eikö vain!
Yhdistyslain uuden ”tilinpidon” tarkoituksena on pitää erillään yhdistyksen tulot, menot, varat ja velat. Tapahtumat on merkittävä tilinpitoon kassaperusteisesti aikajärjestyksessä ja ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi on jatkuvasti pidettävä ajantasaista luetteloa yhdistyksen varoista ja veloista. Tämä on tarpeetonta, kun kirjanpito laaditaan edellä kuvattua yksinkertaisen maksuperusteisen kirjanpidon menetelmää noudattaen.
Hallituksen esityksen kirjoittajat eivät ole perehtyneet kirjanpitolakiin sekä pien- ja mikroyritysasetukseen. He eivät ole laatineet yhdistysten kirjanpitoja. Nämä seikat ovat pääteltävissä siitä asiantuntemattomuudesta, joka huokuu lakimuutosta koskevasta hallituksen esityksen tekstistä.
Lassi Mäkinen