Talousteema Oy
Talousteema Oy
Etusivu Koulutukset Blogi Verouutiset Talousteema Palaute
Talousteema Oy

Lassi Mäkinen

Kirjanpitolain vähäisyyttä koskevien pykälien hyödyntäminen
24.3.2023 | © Talousteema Oy

Kirjanpitolaissa on kolme pykälää, joissa säädetään vähäisyydestä. Niissä ei tunnu olevan mitään järkeä. Ovatkohan lain valmistelijat olleet edes selvin päin niitä kirjoittaessaan? Voisiko niistä kuitenkin olla jotakin hyötyä, jos tulkitsemme niitä avoimin silmin?

Voimme vapautuneemmin ratkoa vähäisten erien omituisuuksia, kun otamme huomioon kaksi tärkeää asiaa.

Tärkeä huomio on, ettei tuloslaskelman voittoa pysty milloinkaan laskemaan tarkasti oikein eivätkä tasearvot eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta ilmaise mitään tase-erien todellisesta arvosta.

Toinen tärkeä huomioitava seikka on yrityksen koko. Kun kysymyksessä on mikroyritys, sen tilinpäätös ei ole koko yhteiskunnan mittakaavassa olennainen.

Vähäinen on ongelmallinen käsite. Kuinka paljon on vähäinen? Missään laissa ei ole säädetty, kuinka monta euroa on vähäisen raja. Kirjanpitovelvollisen on itse päätettävä siitä.

Osakeyhtiössä ja osuuskunnassa päätöksen tekee hallitus, jonka tehtävänä on lain mukaan huolehtia, että kirjanpidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Kommandiittiyhtiössä vähäisyyttä koskevan päätöksen tekevät vastuunalaiset yhtiömiehet, avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet ja toiminimessä yrittäjä.


Vähäiset kirjaukset

Kirjanpitolain 3 luvun 4 §:n ensimmäisessä momentissa sanotaan seuraavasti:

‚ÄĚV√§h√§isi√§ kirjauksia, jotka on tehty laskuperusteisesti tai maksuperusteisesti, ei ole tarpeen oikaista ja t√§ydent√§√§ suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinp√§√§t√∂ksen laatimista, ellei niiden yhteisvaikutus ole olennainen.‚ÄĚ

Lainkohta koskee ainoastaan tilinpäätöstä varten tehtäviä oikaisuja. Se ei koske tilikauden aikana laadittavaa juoksevaa kirjanpitoa. Vähäisyys koskee kirjauksia, jotka jaksotetaan tilikaudesta toiseen, ja niissäkin vain osaa tositteen summasta.

Jos esimerkiksi tilikauden päättymisen jälkeen saapuneen ostolaskun summassa on sekä tilinpäätöstä koskeva osa että seuraavalle tilikaudelle kuuluva osa, ainoastaan tilinpäätöstä koskevaa euromäärää verrataan vähäisen kirjauksen raja-arvoon.

Kirjanpitolain 2 luvun 3 § sallii kirjausten tekemisen maksu- tai laskuperusteisesti, mutta tilinpäätös on pääsääntöisesti laadittava suoriteperusteisesti.

Myös elinkeinoverolailla on sanansa sanottavana, miten tilinpäätös laaditaan. Sen 19 §:n mukaan merkitykseltään vähäiset tuloerät saadaan lukea sen verovuoden tuotoksi, jona niiden maksu on saatu, ja 22 §:n mukaan vähäiset menoerät saadaan lukea sen verovuoden kuluksi, jona niiden maksu on tapahtunut.

Elinkeinoverolaki sallii suoriteperusteen lisäksi vähäisten tulo- ja menoerien osalta maksuperusteen, mutta se ei salli laskuperustetta, joka kirjanpitolaissa mainitaan. Kun laskuperuste on nykyisin yleisin juoksevan kirjanpidon laadintatapa, laskuperusteisten kirjausten vähäisetkin tilinpäätöserät on oikaistava suoriteperusteisiksi.

Kirjanpitolaissa vähäisten kirjausten yhteisvaikutuksen rajoitteeksi on asetettu olennaisuus, josta säädetään 3 luvun 2 a §:n ensimmäisessä momentissa seuraavasti:

‚ÄĚTilinp√§√§t√∂ksess√§ esitett√§v√§ seikka on olennainen silloin, kun sen pois j√§tt√§misen tai v√§√§rin ilmoittamisen voidaan kohtuullisesti odottaa vaikuttavan p√§√§t√∂ksiin, joita tiedon k√§ytt√§j√§t tekev√§t tilinp√§√§t√∂ksen perusteella. Vaikka seikka olisi yksitt√§isen√§ ep√§olennainen, olennaisuuden arviointi tulee kohdistaa kokonaisuuteen, jos samankaltaisia seikkoja on useita.‚ÄĚ

Olennaisuusrajoite tekee vähäisyyden arvioinnista suorastaan umpimielisen. Se asettaa kirjanpitäjän hankalaan tilanteeseen. Hänen pitäisi tilinpäätöstä laatiessaan tietää, keitä ovat tilinpäätöksen käyttäjät ja mitä päätöksiä he tekevät tilinpäätöksen perusteella. Eihän sellaisia seikkoja voi kukaan varmasti tietää.

Vähäisen euromäärän kertominen tilinpäätöksen liitetiedoissa on ratkaisu tähän hankalaan tilanteeseen. Silloin tilinpäätöksen tuntemattomat käyttäjät tietävät, miten suuret tilinpäätöksessä olevat erät ovat maksuperusteisia, ja he voivat ottaa tämän huomioon päätöksiä tehdessään.


Vähäinen käyttöomaisuus

Kirjanpitolain 5 luvun 5 §:n kolmannessa momentissa säädetään seuraavasti:

‚ÄĚAineellisiin pysyviin vastaaviin kuuluvat samanlajiset ja hankintamenoltaan v√§h√§iset hy√∂dykkeet, joita kirjanpitovelvollinen hankkii jatkuvasti siten, ett√§ niiden m√§√§r√§n ja yhteenlaskettujen hankintamenojen muutokset ovat v√§h√§isi√§, saadaan merkit√§ taseeseen samaan raham√§√§r√§√§n tilikaudesta toiseen.‚ÄĚ

Tämä koskee lähinnä vain koneita ja kalustoa. Se ei koske esimerkiksi rakennuksia ja aineetonta käyttöomaisuutta.

Koneiden ja kaluston tasearvo vähenee vuosittaisten poistojen määrällä. Lainkohdassa kuitenkin sanotaan, että vähäiset hyödykkeet merkitään samaan rahamäärään tilikaudesta toiseen. Kysymyksessä on järjetön umpikuja: vuodesta toiseen samansuuruinen tasearvo ja tasearvon vähentäminen poistoina vuosittain.

Tilannetta mutkistaa näiden hyödykkeiden hankkiminen jatkuvasti, mikä mainitaan lainkohdassa. Tilin saldo lisääntyy hankinnoista ja vähenee poistoista, mutta tästä kaikesta huolimatta tasearvo pysyy samana. Miten asiaan pitäisi suhtautua?

Onko tarkoitus, että tilinpäätöksessä vähennetään poistoina sama summa kuin tilikauden aikana on tehty hankintoja? Tämä ei noudata kirjanpitolain suunnitelmapoistojen periaatetta, jonka mukaan hankintameno vähennetään etukäteen päätetyn vaikutusajan kuluessa.

Jos tarkoituksena on vähentää hankinnat poistoina heti, aivan yhtä hyvin ne voitaisiin kirjata hankintavuonna kuluksi.

Pienyrityksissä ja mikroyrityksissä kirjanpidon poistosäännökset kytkeytyvät elinkeinoverolain säännöksiin. Tämä todetaan pien- ja mikroyritysasetuksen 3 luvun 1 §:n kolmannessa momentissa seuraavasti:

‚ÄĚSen lis√§ksi mit√§ 2 momentissa s√§√§det√§√§n, kirjanpitolain 5 luvun 5 ¬ß:n pysyviin vastaaviin kuuluvista hy√∂dykkeist√§ ei tarvitse ilmoittaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, jos: ‚Ķ
2)‚Äākoneiden ja kaluston, rakennusten ja rakennelmien sek√§ muiden aineellisten hy√∂dykkeiden suunnitelmapoistot vastaavat verotuksessa hyv√§ksytt√§vi√§ enimm√§ispoistoja; ‚Ķ‚ÄĚ


Elinkeinoverolain 30 §:n kolmannen momentin mukaan koneiden ja kaluston hankintamenojen menojäännöksestä poistetaan enintään 25 prosenttia verovuodessa. Laissa on lisäksi kaksi koneiden ja kaluston heti kuluksi kirjaamista koskevaa sääntöä: kolmen verovuoden sääntö ja pienhankinta.

Kolmen verovuoden sääntö ilmaistaan elinkeinoverolain 24 §:ssä seuraavasti:

‚ÄĚKolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerrytt√§v√§ tai sit√§ s√§ilytt√§v√§ meno v√§hennet√§√§n, mik√§li j√§ljemp√§n√§ ei muuta s√§√§det√§, yht√§ suurina vuotuisina poistoina todenn√§k√∂isen√§ vaikutusaikanaan, tai jos menon todenn√§k√∂inen vaikutusaika on 10 vuotta pitempi, 10 verovuotena.‚ÄĚ

Tämä tarkoittaa, että alle kolmen verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään kuluna heti hyödykkeen käyttöönottovuoden aikana.

Pykälän sanamuoto on syytä lukea tarkasti. Sääntö ei tarkoita kolmea kalenterivuotta vaan se tarkoittaa kolmea verovuotta eli kolmea tilikautta.

Kirjanpitolain mukaan tilikausi on normaalisti 12 kuukautta, mutta se voi olla sitä lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Näin ollen edellä mainitun pykälän kolme verovuotta voi tarkoittaa jopa 42 kuukautta, kun kolmessa kalenterivuodessa on 36 kuukautta.

Aika voi olla viel√§ t√§t√§kin pitempi, koska pyk√§l√§ss√§ k√§ytet√§√§n sanamuotoa ‚ÄĚkolmen tai useamman verovuoden ajan‚ÄĚ. T√§m√§ tarkoittaa kokonaisia tilikausia.

Jos esimerkiksi tilikausi on kalenterivuosi 2022 ja kone otettiin käyttöön tammikuussa 2022, se ei tuottanut tuloa koko verovuoden 2022 ajan, vaan ensimmäinen kokonainen tulontuottamistilikausi on vasta vuosi 2023. Sama koskee myös vaikutusajan loppupäätä.

Mutta kukapa osaa etukäteen päättää kuukauden tarkkuudella, mikä on jonkin koneen tai kalusteen vaikutusaika. Ei kukaan.

Elinkeinoverolain 33 §:n ensimmäisessä momentissa säädetään pienhankinnasta:

‚ÄĚPoiketen siit√§, mit√§ 30 ¬ß:ss√§ s√§√§det√§√§n, poistetaan verovelvollisen vaatiessa irtaimen kuluvan k√§ytt√∂omaisuuden hankintameno kokonaisuudessaan sin√§ verovuonna, jona omaisuus on otettu k√§ytt√∂√∂n, jos k√§ytt√∂omaisuuden:
1) todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään 3 vuotta; tai
2) hankintameno on enint√§√§n 1.200 euroa (pienhankinta).‚ÄĚ


Lis√§ksi 33 ¬ß:n toisessa momentissa rajataan seuraavasti: ‚ÄĚPienhankintoina saadaan verovuonna v√§hent√§√§ yhteens√§ enint√§√§n 3.600 euroa.‚ÄĚ

Tässä pykälässä pienhankinta ilmaistaan euromääräisenä, mutta vaihtoehtona on kolmen vuoden sääntö, joka on kirjoitettu aivan eri sanamuodossa kuin se on 24 §:ssä. Rajana on enintään 3 vuotta, joka tarkoittaa 3 kalenterivuotta.

Kolmen verovuoden sääntö 24 §:ssä on kuluksi kirjaamisen kannalta joustavampi kuin 33 §:n kolmen vuoden sääntö. Kannattaa soveltaa 24 §:n sääntöä.


Vähäinen vaihto-omaisuus

Kirjanpitolain 5 luvun 6 §:n kolmannessa momentissa säädetään seuraavasti:

‚ÄĚVaihto-omaisuuden aineisiin tai tarvikkeisiin kuuluvat samanlajiset ja hankintamenoltaan v√§h√§iset hy√∂dykkeet, joita kirjanpitovelvollinen hankkii jatkuvasti siten, ett√§ niiden m√§√§r√§n ja yhteenlaskettujen hankintamenojen muutokset ovat v√§h√§isi√§, saadaan merkit√§ taseeseen samaan raham√§√§r√§√§n tilikaudesta toiseen.‚ÄĚ

Tämä lainkohta on yhtä hullu kuin edellä kuvattu vähäisen käyttöomaisuuden säännös.

Jotta jatkuvasti hankittavat vähäiset hyödykkeet voitaisiin merkitä taseeseen samaan rahamäärään tilikaudesta toiseen, pitäisi ensin selvittää, mikä tämä rahamäärä on. Siihen tarvitaan inventointi, jonka välttämisestä tässä lainkohdassa on lähtökohtaisesti kysymys.

Kun pysyvä varastoarvo on selvitetty, sen jälkeen varastoa ei tarvitse inventoida eikä tältä osin tuloslaskelmaan kirjata varastoarvon muutosta tilikauden aikana. Käytännössä tämä merkitsee samaa kuin jatkuvasti hankittavien vähäisten hyödykkeiden vähentäminen tuloslaskelmassa hankintatilikautena eikä myyntitilikautena, kuten normaalisti varastotavarat vähennetään.

Tämän toteuttamiseksi ei tarvitse tehdä alkuhetken inventointia, koska sillä ei ole mitään tulosvaikutusta. Samaan tulokseen päädytään toteamalla tällaisen varaston arvoksi nolla eli jättämällä vähäinen varasto pois taseesta.


Yksi sääntö riittää

Kirjanpitolain 5 luvun tilikaudesta toiseen samansuuruisena taseessa esitettäviä vähäistä käyttöomaisuutta koskeva 5 §:n kolmas momentti ja vähäistä vaihto-omaisuutta koskeva 6 §:n kolmas momentti ovat tarpeettomat, kun sovelletaan kirjanpitolain 3 luvun 4 §:n ensimmäisessä momentissa säädettyä vähäisten kirjausten jättämistä tilinpäätöksessä maksuperusteisiksi.

Elinkeinoverolain 24 §:n kolmen verovuoden sääntö ja 33 §:n pienhankintoja koskeva rajaus ovat samasta syystä tarpeettomat.

Käytännössä mikroyrityksen tilinpäätös voidaan siis laatia lähes kokonaan maksuperusteisesti, jos yrityksen johto päättää korkeasta vähäisen kirjauksen rajasta ja kertoo siitä tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Mikäli vähäisen kirjauksen raja asetetaan matalaksi, tilinpäätöksen laatiminen on työlästä. Mitä korkeammaksi se asetetaan, sitä helpompaa tilinpäätöstyö on. Helpointa olisi laatia tilinpäätös täysin maksuperusteisesti.

Mitä pääosin maksuperusteiset tilinpäätökset sitten kertovat mikroyritysten taloudesta? Ne antavat yhtä lailla oikean ja riittävän kuvan yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta kuin kokonaan suoriteperusteisestikin laaditut tilinpäätökset. Kysymys on vain lyhyestä ajallisesta siirtymästä.

Lassi Mäkinen

Mit√§ hy√∂ty√§ on voitosta?Yritysmuodoksi riitt√§√§ pelkk√§ yritysTaas nollatutkimus yritt√§misest√§Digitalisaatio ja ep√§rehellisyys k√§si k√§dess√§Konkurssit lis√§√§ntyv√§t ja valtio hy√∂tyyVerohallinnolta lepsu ohje ep√§selv√§n lain tulkitsemiseksiKirjanpitolain v√§h√§isyytt√§ koskevien pyk√§lien hy√∂dynt√§minenPienille yhdistyksille luotiin turha ‚ÄĚtilinpitomalli‚ÄĚVerosihteerin l√§hett√§m√§ selvityspyynt√∂ tuli kalliiksi tilitoimistolleMihin tasetta oikeastaan tarvitaan?Mihin tuloslaskelmaa oikeastaan tarvitaan?Vuosi vaihtui ja talous kuihtuu ‚Äď mist√§ valoa talouteen?Kansanedustajien joululahja yrityksilleVirtuaaliviivakoodista maksutietokoodiV√§√§j√§√§m√§tt√§ p√§√§dyt√§√§n yhteen yritysmuotoonValhe, em√§valhe, tilasto, tilinp√§√§t√∂sAutomaatio ei v√§hent√§nyt kirjanpit√§jien m√§√§r√§√§Varomatonta liikevaihdon laskentaaKatsekontakti, hymy ja tervehdys eiv√§t maksa mit√§√§nVerohallinto siirt√§√§ taas omia teht√§vi√§√§n yritt√§jilleKirjanpitolaki on uudistettava pikaisestiMoni yritt√§j√§ lopettaa, jos YEL-maksut nousevatPit√§isik√∂ palkanlaskijoiden menn√§ lakkoon?Asunto-osakeyhti√∂n talousarvion lakiperusteinen umpisolmuAsunto-osakeyhti√∂t laativat kirjanpitonsa liian vaikeastiMiten meid√§n k√§y, kun Ven√§j√§ tuhoaa taloutensa?Ukrainan sota vahingoittaa suomalaisiakin yrityksi√§Taloushallintoalan tulevaisuusPienyrityksen el√§m√§ on turvatontaTaitamattomasti s√§√§detty varojenjaon rajoitusOn parempi tehd√§ oikeita asioita v√§√§rin kuin v√§√§ri√§ asioita oikeinEntiset pime√§t taksit ovat nyt laillisiaKorona muutti koko loppuel√§m√§niKevytyritt√§j√§palvelun kirjanpito vedettiin umpisolmuunSuomeen tarvitaan selluvero, sahavero ja kaivosveroHoidatko raha-asioitasi kuin Suomen valtio?Tarjoatko asiakkaallesi, mit√§ h√§n tarvitsee vai mit√§ haluaa?Yritt√§j√§n terveys ei tunnu kiinnostavan ket√§√§nYritt√§jien kaivettava taistelukirveet esiinYritysverotusta voidaan ja pit√§√§kin muuttaaKassavirta-ajattelu 11: El√§m√§nasenneKassavirta-ajattelu 10: Melkein kaikki konkurssit voidaan v√§ltt√§√§Kassavirta-ajattelu 9: Kassavirtaverotus on oikeudenmukaistaKassavirta-ajattelu 8: Kassavirtaan perustuva tilitoimistopalveluKassavirta-ajattelu 7: Kassavirtalaskennan ohjelmistotValtiokonttori tulkitsee kustannustukilakia v√§√§rinKassavirta-ajattelu 6: Tehokasta kirjanpitoa suoraan tiliotteistaKassavirta-ajattelu 5: Kassasuunnittelu valaisee tulevaisuudenKassavirta-ajattelu 4: Iso hanke imee kassan kuivaksiKirjanpitolautakunnan lausunto tilinp√§√§t√∂ksen allekirjoittamisestaKassavirta-ajattelu 3: Sesonkivaihtelut kurittavat kassavirtaaKassavirta-ajattelu 2: Vahva kassavirta parantaaKassavirta-ajattelu 1: Kassavirtalaskenta maanl√§heist√§Maksullinen verkkolaskutus on kehityksen jarruYhdenkertainen ei ole yksinkertaistaTilinp√§√§t√∂s valmistui heti seuraavana aamunaVaihtoehto Verohallinnon tilitoimistolleVerohallinto perustaa ‚ÄĚilmaisen‚ÄĚ tilitoimistonMiksi kirjanpito-ohjelmia on vaikea k√§ytt√§√§?SapattivuosiEduskunta pudotti pommin kirjanpitolautakunnan p√∂yd√§lleTilitoimistovero rasittaa tilitoimistojen asiakkaitaYritt√§j√§n n√§ht√§v√§ pitemm√§lle kuin ekonomistitVerotusta koodataan umpisolmuunKorona j√§tt√§√§ j√§lki√§ el√§m√§√§mmeHallituksella v√§√§r√§ n√§k√∂kulma ty√∂llist√§miseenTilinp√§√§t√∂ksiss√§ liikaa klappiaKovia kokeneet ja fiksut p√§rj√§√§v√§tYritt√§j√§t nostettiin tikun nokkaan kivitett√§viksiPienet tilitoimistot voivat pelastaa SuomenYritt√§j√§n piinakev√§tValmistaudu lamaan, vaikka se ei tulisikaanKassavirtalaskenta voittaa kuusi nollaAvaan kirjanpitoni ytimenKoodasin uudenlaisen kirjanpitosovelluksenHinta on tunneasia ostajalle ja myyj√§lleP√∂yt√§kirja voi olla v√§√§r√§ todisteKompastuin Verohallinnon kielivirheeseenHer√§tys Verohallinto, el√§mme 2000-luvulla!Ilmasto-ongelma ei ratkea roskalaatikoillaEi saa suosia pient√§ tilitoimistoaPerustin osakeyhti√∂n ja yll√§tyinMiten tilitoimistot selviytyv√§t?Piiloverotus raskaampaa kuin avoin verotusTilitoimiston uusi suuntaOvela tilitoimistoalan valtausjuoniKirjanpitolain reliikitRahanpesun valvonta maksaa 355 euroaYritt√§jiin kohdistuvaa vihapuhettaKateuden ryyditt√§m√§√§ yritt√§jien noitavainoaOsakeyhti√∂ on mainettaan parempiYritt√§j√§ on monen sortin velvollinenSuomalaiset ovat tarkkoja talousasioissaHe ansaitsevat paremman ty√∂n ja el√§m√§nTilitoimistot tienhaarassa: t√§ysautomaatio vai asiantuntijapalveluOsakep√§√§omarajan poistamisesta tuli torsoTilinp√§√§t√∂kset laaditaan liian vaikeastiKuka maksaa turhan ty√∂n?Yritt√§jyyden ylist√§minen ei en√§√§ riit√§ vaan tarvitaan tekojaSuomen valtiosta on tullut digiterroristiKotitarkastajat nelihenkisiin perheisiin ‚Äď onko totta?Tulevaisuudessa vain osakeyhti√∂it√§Y√∂t√∂it√§ kirjanpit√§jille ja palkanlaskijoilleSeuraavaksi valvontakamerat kassoilleSuomen Yritt√§j√§t nujakoi turhaan ay-liittojen kanssaPalkkaennakko ei ole palkka vaan pikavippiTulorekisteriss√§ on p√§iv√§m√§√§r√§virheHallitus mahdollistaa ihmisten s√§√§st√∂jen ry√∂st√§misenKiristyv√§st√§ tietosuojasta paineita luottotietoyhti√∂illePuolen vuoden musta aukko asuntoyhti√∂n taloudessa‚ÄĚJoskus tulee virheilmoitus, joka sitten h√§vi√§√§ itsest√§√§n‚ÄĚKassavirtahanke t√§ytt√§√§ 15 vuottaTulorekisteri ‚Äď kenen byrokratiaa se kevent√§√§?Aika ja raha ‚Äď yritt√§j√§n kaksi stressi√§Suomen valtio tuotti taas tappiotaAllekirjoitettua tilinp√§√§t√∂st√§ ei saa muuttaa‚ÄĚKuuden euron simmi‚ÄĚMiksi taloushallinnon muutokset ajoitetaan vuodenvaihteeseen?Pienet tilitoimistot kyll√§ p√§rj√§√§v√§t, mutta suuret‚ĶTuntemattomat tilinp√§√§t√∂skaavat suojaavat yritt√§j√§√§ vainoltaMiten valvonta ‚ÄĚlaaditaan‚ÄĚ?Miksi yritt√§misen byrokratia tuntuu kevyelt√§?Arvonlis√§verolaki kirjoitettiin kateuden kiimassaVerohallinto j√§rjest√§√§ kirjanpit√§jien hirtt√§j√§iset tammikuussaSumu laskeutui Suomen talouden ylleYhdenkertainen kirjanpito kummittelee‚ÄĚPosti kulkee, kun Kusti polkee‚ÄĚPuhumattomuus on velallisen pahin virheTelia myy viestipalveluita mutta vastaa viesteihin hitaasti‚ÄĚItselleen sika kiusan tekee‚Ķ‚ÄĚKolmen vuoden s√§√§nn√∂n anatomiaKirjanpitolaki rikkoo varovaisuuden periaatettaPyh√§ osinkoverotus ‚Äď ‚ÄĚMiks kaiken pit√§√§ aina muuttua?‚ÄĚVain muutos on varmaaValoa ikkunoissaOmaVero on huonompi kuin odotinPieni nainen ja iso unelmaTy√∂ on antamista ‚Äď ei ottamistaPuhelinetujen ennakonpid√§tykset tarpeetonta n√§pr√§√§mist√§Auto kirjanpidossa ‚Äď auto ei kirjanpidossa ‚Äď auto j√§lleen kirjanpidossaVATT:n veroselvitys unohti t√§rkeimm√§n investointikannustimenABC-huoltamon kahvilassa on paras veroasiantuntemusMicrosoftille asiakkaat ovat vain lypsykarjaaKuudenkymmenen talousjohtajan harhainen totuusHankasalmi, H√§meenlinna, Oulu ja HelsinkiPieness√§ yrityksess√§ ihminen puhuu ihmiselleEduskunnassa saa valehdella mutta ei syytt√§√§ valehtelustaSeura-lehti: "Mik√§ kannustaa yritt√§m√§√§n?"Juha Sipil√§ haluaa Suomeen 110.000 uutta ty√∂paikkaaJuuri nyt tilitoimistopalveluiden tarve kasvaa‚ÄĚT√§m√§ on aivan hevon humppaa‚ÄĚTekisink√∂ tilinp√§√§t√∂ksen vanhan vai uuden lain mukaisesti?
Talousteema Oy
 © Talousteema Oy 2014 ‚Äď 2023