Lassi Mäkinen | Kirjanpitolain vähäisyyttä koskevien pykälien hyödyntäminen 24.3.2023 | © Talousteema Oy Kirjanpitolaissa on kolme pykälää, joissa säädetään vähäisyydestä. Niissä ei tunnu olevan mitään järkeä. Ovatkohan lain valmistelijat olleet edes selvin päin niitä kirjoittaessaan? Voisiko niistä kuitenkin olla jotakin hyötyä, jos tulkitsemme niitä avoimin silmin? Voimme vapautuneemmin ratkoa vähäisten erien omituisuuksia, kun otamme huomioon kaksi tärkeää asiaa. Tärkeä huomio on, ettei tuloslaskelman voittoa pysty milloinkaan laskemaan tarkasti oikein eivätkä tasearvot eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta ilmaise mitään tase-erien todellisesta arvosta. Toinen tärkeä huomioitava seikka on yrityksen koko. Kun kysymyksessä on mikroyritys, sen tilinpäätös ei ole koko yhteiskunnan mittakaavassa olennainen. Vähäinen on ongelmallinen käsite. Kuinka paljon on vähäinen? Missään laissa ei ole säädetty, kuinka monta euroa on vähäisen raja. Kirjanpitovelvollisen on itse päätettävä siitä. Osakeyhtiössä ja osuuskunnassa päätöksen tekee hallitus, jonka tehtävänä on lain mukaan huolehtia, että kirjanpidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Kommandiittiyhtiössä vähäisyyttä koskevan päätöksen tekevät vastuunalaiset yhtiömiehet, avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet ja toiminimessä yrittäjä. Vähäiset kirjaukset Kirjanpitolain 3 luvun 4 §:n ensimmäisessä momentissa sanotaan seuraavasti: ”Vähäisiä kirjauksia, jotka on tehty laskuperusteisesti tai maksuperusteisesti, ei ole tarpeen oikaista ja täydentää suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen laatimista, ellei niiden yhteisvaikutus ole olennainen.” Lainkohta koskee ainoastaan tilinpäätöstä varten tehtäviä oikaisuja. Se ei koske tilikauden aikana laadittavaa juoksevaa kirjanpitoa. Vähäisyys koskee kirjauksia, jotka jaksotetaan tilikaudesta toiseen, ja niissäkin vain osaa tositteen summasta. Jos esimerkiksi tilikauden päättymisen jälkeen saapuneen ostolaskun summassa on sekä tilinpäätöstä koskeva osa että seuraavalle tilikaudelle kuuluva osa, ainoastaan tilinpäätöstä koskevaa euromäärää verrataan vähäisen kirjauksen raja-arvoon. Kirjanpitolain 2 luvun 3 § sallii kirjausten tekemisen maksu- tai laskuperusteisesti, mutta tilinpäätös on pääsääntöisesti laadittava suoriteperusteisesti. Myös elinkeinoverolailla on sanansa sanottavana, miten tilinpäätös laaditaan. Sen 19 §:n mukaan merkitykseltään vähäiset tuloerät saadaan lukea sen verovuoden tuotoksi, jona niiden maksu on saatu, ja 22 §:n mukaan vähäiset menoerät saadaan lukea sen verovuoden kuluksi, jona niiden maksu on tapahtunut. Elinkeinoverolaki sallii suoriteperusteen lisäksi vähäisten tulo- ja menoerien osalta maksuperusteen, mutta se ei salli laskuperustetta, joka kirjanpitolaissa mainitaan. Kun laskuperuste on nykyisin yleisin juoksevan kirjanpidon laadintatapa, laskuperusteisten kirjausten vähäisetkin tilinpäätöserät on oikaistava suoriteperusteisiksi. Kirjanpitolaissa vähäisten kirjausten yhteisvaikutuksen rajoitteeksi on asetettu olennaisuus, josta säädetään 3 luvun 2 a §:n ensimmäisessä momentissa seuraavasti: ”Tilinpäätöksessä esitettävä seikka on olennainen silloin, kun sen pois jättämisen tai väärin ilmoittamisen voidaan kohtuullisesti odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita tiedon käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Vaikka seikka olisi yksittäisenä epäolennainen, olennaisuuden arviointi tulee kohdistaa kokonaisuuteen, jos samankaltaisia seikkoja on useita.” Olennaisuusrajoite tekee vähäisyyden arvioinnista suorastaan umpimielisen. Se asettaa kirjanpitäjän hankalaan tilanteeseen. Hänen pitäisi tilinpäätöstä laatiessaan tietää, keitä ovat tilinpäätöksen käyttäjät ja mitä päätöksiä he tekevät tilinpäätöksen perusteella. Eihän sellaisia seikkoja voi kukaan varmasti tietää. Vähäisen euromäärän kertominen tilinpäätöksen liitetiedoissa on ratkaisu tähän hankalaan tilanteeseen. Silloin tilinpäätöksen tuntemattomat käyttäjät tietävät, miten suuret tilinpäätöksessä olevat erät ovat maksuperusteisia, ja he voivat ottaa tämän huomioon päätöksiä tehdessään. Vähäinen käyttöomaisuus Kirjanpitolain 5 luvun 5 §:n kolmannessa momentissa säädetään seuraavasti: ”Aineellisiin pysyviin vastaaviin kuuluvat samanlajiset ja hankintamenoltaan vähäiset hyödykkeet, joita kirjanpitovelvollinen hankkii jatkuvasti siten, että niiden määrän ja yhteenlaskettujen hankintamenojen muutokset ovat vähäisiä, saadaan merkitä taseeseen samaan rahamäärään tilikaudesta toiseen.” Tämä koskee lähinnä vain koneita ja kalustoa. Se ei koske esimerkiksi rakennuksia ja aineetonta käyttöomaisuutta. Koneiden ja kaluston tasearvo vähenee vuosittaisten poistojen määrällä. Lainkohdassa kuitenkin sanotaan, että vähäiset hyödykkeet merkitään samaan rahamäärään tilikaudesta toiseen. Kysymyksessä on järjetön umpikuja: vuodesta toiseen samansuuruinen tasearvo ja tasearvon vähentäminen poistoina vuosittain. Tilannetta mutkistaa näiden hyödykkeiden hankkiminen jatkuvasti, mikä mainitaan lainkohdassa. Tilin saldo lisääntyy hankinnoista ja vähenee poistoista, mutta tästä kaikesta huolimatta tasearvo pysyy samana. Miten asiaan pitäisi suhtautua? Onko tarkoitus, että tilinpäätöksessä vähennetään poistoina sama summa kuin tilikauden aikana on tehty hankintoja? Tämä ei noudata kirjanpitolain suunnitelmapoistojen periaatetta, jonka mukaan hankintameno vähennetään etukäteen päätetyn vaikutusajan kuluessa. Jos tarkoituksena on vähentää hankinnat poistoina heti, aivan yhtä hyvin ne voitaisiin kirjata hankintavuonna kuluksi. Pienyrityksissä ja mikroyrityksissä kirjanpidon poistosäännökset kytkeytyvät elinkeinoverolain säännöksiin. Tämä todetaan pien- ja mikroyritysasetuksen 3 luvun 1 §:n kolmannessa momentissa seuraavasti: ”Sen lisäksi mitä 2 momentissa säädetään, kirjanpitolain 5 luvun 5 §:n pysyviin vastaaviin kuuluvista hyödykkeistä ei tarvitse ilmoittaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, jos: … 2) koneiden ja kaluston, rakennusten ja rakennelmien sekä muiden aineellisten hyödykkeiden suunnitelmapoistot vastaavat verotuksessa hyväksyttäviä enimmäispoistoja; …” Elinkeinoverolain 30 §:n kolmannen momentin mukaan koneiden ja kaluston hankintamenojen menojäännöksestä poistetaan enintään 25 prosenttia verovuodessa. Laissa on lisäksi kaksi koneiden ja kaluston heti kuluksi kirjaamista koskevaa sääntöä: kolmen verovuoden sääntö ja pienhankinta. Kolmen verovuoden sääntö ilmaistaan elinkeinoverolain 24 §:ssä seuraavasti: ”Kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään, mikäli jäljempänä ei muuta säädetä, yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan, tai jos menon todennäköinen vaikutusaika on 10 vuotta pitempi, 10 verovuotena.” Tämä tarkoittaa, että alle kolmen verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään kuluna heti hyödykkeen käyttöönottovuoden aikana. Pykälän sanamuoto on syytä lukea tarkasti. Sääntö ei tarkoita kolmea kalenterivuotta vaan se tarkoittaa kolmea verovuotta eli kolmea tilikautta. Kirjanpitolain mukaan tilikausi on normaalisti 12 kuukautta, mutta se voi olla sitä lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Näin ollen edellä mainitun pykälän kolme verovuotta voi tarkoittaa jopa 42 kuukautta, kun kolmessa kalenterivuodessa on 36 kuukautta. Aika voi olla vielä tätäkin pitempi, koska pykälässä käytetään sanamuotoa ”kolmen tai useamman verovuoden ajan”. Tämä tarkoittaa kokonaisia tilikausia. Jos esimerkiksi tilikausi on kalenterivuosi 2022 ja kone otettiin käyttöön tammikuussa 2022, se ei tuottanut tuloa koko verovuoden 2022 ajan, vaan ensimmäinen kokonainen tulontuottamistilikausi on vasta vuosi 2023. Sama koskee myös vaikutusajan loppupäätä. Mutta kukapa osaa etukäteen päättää kuukauden tarkkuudella, mikä on jonkin koneen tai kalusteen vaikutusaika. Ei kukaan. Elinkeinoverolain 33 §:n ensimmäisessä momentissa säädetään pienhankinnasta: ”Poiketen siitä, mitä 30 §:ssä säädetään, poistetaan verovelvollisen vaatiessa irtaimen kuluvan käyttöomaisuuden hankintameno kokonaisuudessaan sinä verovuonna, jona omaisuus on otettu käyttöön, jos käyttöomaisuuden: 1) todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään 3 vuotta; tai 2) hankintameno on enintään 1.200 euroa (pienhankinta).” Lisäksi 33 §:n toisessa momentissa rajataan seuraavasti: ”Pienhankintoina saadaan verovuonna vähentää yhteensä enintään 3.600 euroa.” Tässä pykälässä pienhankinta ilmaistaan euromääräisenä, mutta vaihtoehtona on kolmen vuoden sääntö, joka on kirjoitettu aivan eri sanamuodossa kuin se on 24 §:ssä. Rajana on enintään 3 vuotta, joka tarkoittaa 3 kalenterivuotta. Kolmen verovuoden sääntö 24 §:ssä on kuluksi kirjaamisen kannalta joustavampi kuin 33 §:n kolmen vuoden sääntö. Kannattaa soveltaa 24 §:n sääntöä. Vähäinen vaihto-omaisuus Kirjanpitolain 5 luvun 6 §:n kolmannessa momentissa säädetään seuraavasti: ”Vaihto-omaisuuden aineisiin tai tarvikkeisiin kuuluvat samanlajiset ja hankintamenoltaan vähäiset hyödykkeet, joita kirjanpitovelvollinen hankkii jatkuvasti siten, että niiden määrän ja yhteenlaskettujen hankintamenojen muutokset ovat vähäisiä, saadaan merkitä taseeseen samaan rahamäärään tilikaudesta toiseen.” Tämä lainkohta on yhtä hullu kuin edellä kuvattu vähäisen käyttöomaisuuden säännös. Jotta jatkuvasti hankittavat vähäiset hyödykkeet voitaisiin merkitä taseeseen samaan rahamäärään tilikaudesta toiseen, pitäisi ensin selvittää, mikä tämä rahamäärä on. Siihen tarvitaan inventointi, jonka välttämisestä tässä lainkohdassa on lähtökohtaisesti kysymys. Kun pysyvä varastoarvo on selvitetty, sen jälkeen varastoa ei tarvitse inventoida eikä tältä osin tuloslaskelmaan kirjata varastoarvon muutosta tilikauden aikana. Käytännössä tämä merkitsee samaa kuin jatkuvasti hankittavien vähäisten hyödykkeiden vähentäminen tuloslaskelmassa hankintatilikautena eikä myyntitilikautena, kuten normaalisti varastotavarat vähennetään. Tämän toteuttamiseksi ei tarvitse tehdä alkuhetken inventointia, koska sillä ei ole mitään tulosvaikutusta. Samaan tulokseen päädytään toteamalla tällaisen varaston arvoksi nolla eli jättämällä vähäinen varasto pois taseesta. Yksi sääntö riittää Kirjanpitolain 5 luvun tilikaudesta toiseen samansuuruisena taseessa esitettäviä vähäistä käyttöomaisuutta koskeva 5 §:n kolmas momentti ja vähäistä vaihto-omaisuutta koskeva 6 §:n kolmas momentti ovat tarpeettomat, kun sovelletaan kirjanpitolain 3 luvun 4 §:n ensimmäisessä momentissa säädettyä vähäisten kirjausten jättämistä tilinpäätöksessä maksuperusteisiksi. Elinkeinoverolain 24 §:n kolmen verovuoden sääntö ja 33 §:n pienhankintoja koskeva rajaus ovat samasta syystä tarpeettomat. Käytännössä mikroyrityksen tilinpäätös voidaan siis laatia lähes kokonaan maksuperusteisesti, jos yrityksen johto päättää korkeasta vähäisen kirjauksen rajasta ja kertoo siitä tilinpäätöksen liitetiedoissa. Mikäli vähäisen kirjauksen raja asetetaan matalaksi, tilinpäätöksen laatiminen on työlästä. Mitä korkeammaksi se asetetaan, sitä helpompaa tilinpäätöstyö on. Helpointa olisi laatia tilinpäätös täysin maksuperusteisesti. Mitä pääosin maksuperusteiset tilinpäätökset sitten kertovat mikroyritysten taloudesta? Ne antavat yhtä lailla oikean ja riittävän kuvan yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta kuin kokonaan suoriteperusteisestikin laaditut tilinpäätökset. Kysymys on vain lyhyestä ajallisesta siirtymästä. Lassi Mäkinen | Toiminta lakkaa, jos talous sakkaaMaahanmuuttajia tarvitaan yrittäjiksiTulevaisuustieto elintärkeää päätöksenteossaRaimo Sailaksen sokea pisteMitä eroa on yrittämisellä ja sijoittamisella?Mitä eroa on säästämisellä ja sijoittamisella?Älä luota lakisääteiseen kirjanpitoon ja tuloslaskelman voittoonPitäisikö Petteri Orpon jättää konkurssihakemus käräjäoikeuteen?Onko negatiivinen oma pääoma taloudellinen ongelma?Sijoituksen reaalituotto ei ole millään tavoin reaalinenPankit vaanivat tilitoimistojen apajiaKirjanpito tuhlaa arvokasta työaikaaOlen yli 50 vuotta laskenut väärinEkonomistit seuraavat vääriä talouslukujaVoittaako yritys rahaa vai pääomaa?Mitä pitäisi tehdä, kun rahat alkavat loppua?Alv:n alarajahuojennuksen tilalle tarvitaan parempi menettelyMaksetaanko osingot voitoista?Modernia kassavirtalaskentaa YhdysvalloissaYritysjohdolle tuoretta tietoa rahan riittävyydestä tulevaisuudessaHoltitonta taloudenhoitoaElämme talouden satumaailmassa irti todellisuudestaMitä hyötyä on voitosta?Yritysmuodoksi riittää pelkkä yritysTaas nollatutkimus yrittämisestäDigitalisaatio ja epärehellisyys käsi kädessäKonkurssit lisääntyvät ja valtio hyötyyVerohallinnolta lepsu ohje epäselvän lain tulkitsemiseksiKirjanpitolain vähäisyyttä koskevien pykälien hyödyntäminenPienille yhdistyksille luotiin turha ”tilinpitomalli”Verosihteerin lähettämä selvityspyyntö tuli kalliiksi tilitoimistolleMihin tasetta oikeastaan tarvitaan?Mihin tuloslaskelmaa oikeastaan tarvitaan?Vuosi vaihtui ja talous kuihtuu – mistä valoa talouteen?Kansanedustajien joululahja yrityksilleVirtuaaliviivakoodista maksutietokoodiVääjäämättä päädytään yhteen yritysmuotoonValhe, emävalhe, tilasto, tilinpäätösAutomaatio ei vähentänyt kirjanpitäjien määrääVaromatonta liikevaihdon laskentaaKatsekontakti, hymy ja tervehdys eivät maksa mitäänVerohallinto siirtää taas omia tehtäviään yrittäjilleKirjanpitolaki on uudistettava pikaisestiMoni yrittäjä lopettaa, jos YEL-maksut nousevatPitäisikö palkanlaskijoiden mennä lakkoon?Asunto-osakeyhtiön talousarvion lakiperusteinen umpisolmuAsunto-osakeyhtiöt laativat kirjanpitonsa liian vaikeastiMiten meidän käy, kun Venäjä tuhoaa taloutensa?Ukrainan sota vahingoittaa suomalaisiakin yrityksiäTaloushallintoalan tulevaisuusPienyrityksen elämä on turvatontaTaitamattomasti säädetty varojenjaon rajoitusOn parempi tehdä oikeita asioita väärin kuin vääriä asioita oikeinEntiset pimeät taksit ovat nyt laillisiaKorona muutti koko loppuelämäniKevytyrittäjäpalvelun kirjanpito vedettiin umpisolmuunSuomeen tarvitaan selluvero, sahavero ja kaivosveroHoidatko raha-asioitasi kuin Suomen valtio?Tarjoatko asiakkaallesi, mitä hän tarvitsee vai mitä haluaa?Yrittäjän terveys ei tunnu kiinnostavan ketäänYrittäjien kaivettava taistelukirveet esiinYritysverotusta voidaan ja pitääkin muuttaaKassavirta-ajattelu 11: ElämänasenneKassavirta-ajattelu 10: Melkein kaikki konkurssit voidaan välttääKassavirta-ajattelu 9: Kassavirtaverotus on oikeudenmukaistaKassavirta-ajattelu 8: Kassavirtaan perustuva tilitoimistopalveluKassavirta-ajattelu 7: Kassavirtalaskennan ohjelmistotValtiokonttori tulkitsee kustannustukilakia väärinKassavirta-ajattelu 6: Tehokasta kirjanpitoa suoraan tiliotteistaKassavirta-ajattelu 5: Kassasuunnittelu valaisee tulevaisuudenKassavirta-ajattelu 4: Iso hanke imee kassan kuivaksiKirjanpitolautakunnan lausunto tilinpäätöksen allekirjoittamisestaKassavirta-ajattelu 3: Sesonkivaihtelut kurittavat kassavirtaaKassavirta-ajattelu 2: Vahva kassavirta parantaaKassavirta-ajattelu 1: Kassavirtalaskenta maanläheistäMaksullinen verkkolaskutus on kehityksen jarruYhdenkertainen ei ole yksinkertaistaTilinpäätös valmistui heti seuraavana aamunaVaihtoehto Verohallinnon tilitoimistolleVerohallinto perustaa ”ilmaisen” tilitoimistonMiksi kirjanpito-ohjelmia on vaikea käyttää?SapattivuosiEduskunta pudotti pommin kirjanpitolautakunnan pöydälleTilitoimistovero rasittaa tilitoimistojen asiakkaitaYrittäjän nähtävä pitemmälle kuin ekonomistitVerotusta koodataan umpisolmuunKorona jättää jälkiä elämäämmeHallituksella väärä näkökulma työllistämiseenTilinpäätöksissä liikaa klappiaKovia kokeneet ja fiksut pärjäävätYrittäjät nostettiin tikun nokkaan kivitettäviksiPienet tilitoimistot voivat pelastaa SuomenYrittäjän piinakevätValmistaudu lamaan, vaikka se ei tulisikaanKassavirtalaskenta voittaa kuusi nollaAvaan kirjanpitoni ytimenKoodasin uudenlaisen kirjanpitosovelluksenHinta on tunneasia ostajalle ja myyjällePöytäkirja voi olla väärä todisteKompastuin Verohallinnon kielivirheeseenHerätys Verohallinto, elämme 2000-luvulla!Ilmasto-ongelma ei ratkea roskalaatikoillaEi saa suosia pientä tilitoimistoaPerustin osakeyhtiön ja yllätyinMiten tilitoimistot selviytyvät?Piiloverotus raskaampaa kuin avoin verotusTilitoimiston uusi suuntaOvela tilitoimistoalan valtausjuoniKirjanpitolain reliikitRahanpesun valvonta maksaa 355 euroaYrittäjiin kohdistuvaa vihapuhettaKateuden ryydittämää yrittäjien noitavainoaOsakeyhtiö on mainettaan parempiYrittäjä on monen sortin velvollinenSuomalaiset ovat tarkkoja talousasioissaHe ansaitsevat paremman työn ja elämänTilitoimistot tienhaarassa: täysautomaatio vai asiantuntijapalveluOsakepääomarajan poistamisesta tuli torsoTilinpäätökset laaditaan liian vaikeastiKuka maksaa turhan työn?Yrittäjyyden ylistäminen ei enää riitä vaan tarvitaan tekojaSuomen valtiosta on tullut digiterroristiKotitarkastajat nelihenkisiin perheisiin – onko totta?Tulevaisuudessa vain osakeyhtiöitäYötöitä kirjanpitäjille ja palkanlaskijoilleSeuraavaksi valvontakamerat kassoilleSuomen Yrittäjät nujakoi turhaan ay-liittojen kanssaPalkkaennakko ei ole palkka vaan pikavippiTulorekisterissä on päivämäärävirheHallitus mahdollistaa ihmisten säästöjen ryöstämisenKiristyvästä tietosuojasta paineita luottotietoyhtiöillePuolen vuoden musta aukko asuntoyhtiön taloudessa”Joskus tulee virheilmoitus, joka sitten häviää itsestään”Kassavirtahanke täyttää 15 vuottaTulorekisteri – kenen byrokratiaa se keventää?Aika ja raha – yrittäjän kaksi stressiäSuomen valtio tuotti taas tappiotaAllekirjoitettua tilinpäätöstä ei saa muuttaa”Kuuden euron simmi”Miksi taloushallinnon muutokset ajoitetaan vuodenvaihteeseen?Pienet tilitoimistot kyllä pärjäävät, mutta suuret…Tuntemattomat tilinpäätöskaavat suojaavat yrittäjää vainoltaMiten valvonta ”laaditaan”?Miksi yrittämisen byrokratia tuntuu kevyeltä?Arvonlisäverolaki kirjoitettiin kateuden kiimassaVerohallinto järjestää kirjanpitäjien hirttäjäiset tammikuussaSumu laskeutui Suomen talouden ylleYhdenkertainen kirjanpito kummittelee”Posti kulkee, kun Kusti polkee”Puhumattomuus on velallisen pahin virheTelia myy viestipalveluita mutta vastaa viesteihin hitaasti”Itselleen sika kiusan tekee…”Kolmen vuoden säännön anatomiaKirjanpitolaki rikkoo varovaisuuden periaatettaPyhä osinkoverotus – ”Miks kaiken pitää aina muuttua?”Vain muutos on varmaaValoa ikkunoissaOmaVero on huonompi kuin odotinPieni nainen ja iso unelmaTyö on antamista – ei ottamistaPuhelinetujen ennakonpidätykset tarpeetonta näpräämistäAuto kirjanpidossa – auto ei kirjanpidossa – auto jälleen kirjanpidossaVATT:n veroselvitys unohti tärkeimmän investointikannustimenABC-huoltamon kahvilassa on paras veroasiantuntemusMicrosoftille asiakkaat ovat vain lypsykarjaaKuudenkymmenen talousjohtajan harhainen totuusHankasalmi, Hämeenlinna, Oulu ja HelsinkiPienessä yrityksessä ihminen puhuu ihmiselleEduskunnassa saa valehdella mutta ei syyttää valehtelustaSeura-lehti: "Mikä kannustaa yrittämään?"Juha Sipilä haluaa Suomeen 110.000 uutta työpaikkaaJuuri nyt tilitoimistopalveluiden tarve kasvaa”Tämä on aivan hevon humppaa”Tekisinkö tilinpäätöksen vanhan vai uuden lain mukaisesti? |
© Talousteema Oy 2014 – 2024 |