Varomatonta liikevaihdon laskentaa21.10.2022 | © Talousteema OyKirjanpitolain varovaisuuden periaate on nyt otettava vakavasti, kun Suomi on siirtymässä taantumaan. Yritysten asiakkaiden konkurssien uhka lisääntyy ja tämä synnyttää vaaran maksukriisiepidemiasta. Tilinpäätöksessä liikevaihtoon merkitään yrityksen kassaan saatujen myyntitulojen lisäksi myös ne tulot, joista ei vielä ole saatu maksua. Tällainen tuloksen laskenta on hyvin varomatonta.Kirjanpitolaki säätää varovaisuuden periaatteesta, jonka mukaan tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettava tilikauden tuloksesta riippumatonta varovaisuutta, ja tilinpäätöksessä otetaan huomioon ainoastaan tilikaudella toteutuneet voitot.
Noudatetaanko tilinpäätösten laadinnassa varovaisuuden periaatetta huolellisesti? Ei noudateta, eikä kirjanpitolaki anna siihen mahdollisuuttakaan vaan se suorastaan yllyttää varomattomuuteen.
Yleisiin tilinpäätösperiaatteisiin, joihin varovaisuuden periaatekin kuuluu, sisältyy myös vaatimus suoriteperusteen noudattamisesta. Tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut on otettava huomioon riippumatta niiden maksujen suorituspäivästä.
Tilinpäätöksessä erääntymättömät myyntituotot kirjataan myyntisaamisiin odottamaan maksusuoritusta sekä liikevaihtoon lisäämään tilikauden voittoa tai vähentämään tappiota.
Maksuperusteinen liikevaihto olisi aidosti varovaisuuden periaatteen mukainen, mutta näin laskettua liikevaihtoa ei saa esittää tuloslaskelmassa muuten kuin vähäisten tuloerien osalta.
Kirjanpitolaki säätää, että vähäisiä maksuperusteisesti tehtyjä kirjauksia ei ole tarpeen oikaista ja täydentää suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen laatimista, ellei niiden yhteisvaikutus ole olennainen.
Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että kirjanpitolaki suosittelee toimimaan varomattomasti nimenomaan olennaisen suuria tuloeriä liikevaihtoon kirjattaessa.
Tuloslaskelmaan kirjataan siis tilikaudella toteutuneiden voittojen lisäksi myös ne voitot, joiden kuvitellaan toteutuvan sen jälkeen. Mitään varmuutta myyntisaamisten rahasuorituksista ei milloinkaan ole.
Asiakkaat maksavat velkansa, jos niillä on rahaa. Mitä syvemmässä taantumassa kansantalous on, sitä epävarmempaa on saada suoritukset kaikista myyntisaamisista.
Jos asiakasyritys tulee pysyvästi maksukyvyttömäksi, se asetetaan konkurssiin. Tämän jälkeen myyntisaamisen luottotappio on lähes varma asia.
Yritys voi tulla pysyvästi maksukyvyttömäksi silloinkin, kun se on jatkuvasti näyttänyt voittoa tuloslaskelmissaan ja taseessa sen oma pääoma on vahvasti positiivinen.
Oma pääoma ei ole sama asia kuin pankkitilin saldo. Se ei ole rahaa, vaikka se ilmaistaan rahamääräisenä.
Oman pääoman vastineena voi omaisuuserissä olla käyttö- ja vaihto-omaisuutta, joiden tasearvo ei yleensä vastaa käypää arvoa realisointitilanteessa. Lisäksi omaisuuserissä voi olla myyntisaamisia, jotka ovat epävarmoja.
Asiakkaista hankitut luottotiedot antavat harhaista tietoa. Yrityksen asiakkaiden tuloslaskelmat saattavat olla voitollisia ja taseet ilmaisevat vakavaraisuutta. Mutta asiakkaidenkin tilinpäätöksissä esitetyt myyntisaamiset ovat epävarmoja, koska asiakkaiden asiakkaat eivät ehkä pysty maksamaan velkojaan. Tästä voi seurata maksukriisitartuntojen ketju.
Maksukriisit tarttuvat kuin virukset. Niiden leviämistä on vaikea estää, jos ne pääsevät yleistymään. Pahimmassa tapauksessa kysymys on maksukriisiepidemiasta tai jopa pandemiasta.
Varomattomuus tilinpäätösten laadinnasta estää näkemästä piilossa etenevän maksukriisiepidemian. Yritykset näyttävät voitollisia tuloksia ja luottamus talouteen säilyy silloinkin, kun varoituskellojen pitäisi jo soida.
Yritys voisi kiristää maksuaikojaan ja tehostaa saataviensa perintää, kun yleinen taloustilanne heikkenee. Tämä melko varmasti nopeuttaa ja varmistaa myyntisaamisten kotiuttamista, mutta samalla työntää hyviä vakioasiakkaita entistä syvemmälle maksukriisin kuiluun. Niiden on vähennettävä menojaan, jolloin ne ostavat vähemmän, ja tämä taas heikentää yrityksen tulosta.
Yrityksen on tällöin vähennettävä myös omia menojaan, että tuloskehitys säilyy hyvänä. Vaikka menokarsinta onnistuu, hohtavan pinnan alla voi olla vaarallinen kari, johon eteneminen pysähtyy.
Tuloskehitys ei ratkaise yrityksen selviytymistä, koska tulokset lasketaan varomattomasti.
Tuloslaskennan tilalle tarvitaan kassavirtalaskenta, joka mittaa rahan riittävyyttä. Kassan vahvistuminen on voitollisen tuloksen serkku, ja myös kassan hupeneminen on sukua tappiolliselle tulokselle.
Yrityksen talouden hallinnassa ei tarvita lainkaan tuloksen laskentaa, koska se on epätarkkaa ja rahan riittävyyden laskenta täyttää saman tarpeen.
Jos kassavirta on vahva, yritys toimii todennäköisesti kannattavasti, ja jos yrityksellä on tuhti kassapuskuri, yritys on todennäköisesti vakavarainen. Aivan samalla tavalla tuloslaskelman voittoluku kertoo, että yritys toimii todennäköisesti kannattavasti, ja taseessa vahva oma pääoma kertoo, että yritys on todennäköisesti vakavarainen. Mitään varmuutta näistä asioista ei tuloslaskennan epätarkkuuksien vuoksi ole, on vain todennäköisyyksiä. Riittää siis kassavirran seuranta ja suunnittelu.
Kassavirtakirjanpito ja sen tulevaisuuden jatke kassasuunnittelu on yksinkertaista, helposti ymmärrettävää ja hyödyllistä. Kassavirta ratkaisee, kasvaako yritys terveesti ja pystyykö se välttämään konkurssin. Vain kirjanpitolaki on kassavirtakirjanpidon karikkona.
Itse olen kirjanpitolakia uhmaten laatinut kassavirtakirjanpitoa ja kassasuunnittelua jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan lain karikoita väistellen. Vain tilinpäätöksen laadinta on hieman haasteellista, mutta kun teen sen yksinkertaisesti, se ei ole yhtään vaikeampaa kuin tilinpäätöksen laadinta tuloslaskentaan perustuvasta juoksevasta kirjanpidosta.
Lassi Mäkinen 
