Tulorekisteri – kenen byrokratiaa se keventää?11.5.2018 | © Talousteema OyVuoden 2019 alussa otetaan käyttöön tulorekisteri, jota Verohallinto perusteli tiedotteessaan 12.1.2018 seuraavasti: ”Tulorekisteri yksinkertaistaa palkkatietojen ilmoittamisen.”Tulorekisteri on tietokanta, joka sisältää kaikkien suomalaisten palkka-, eläke- ja etuustiedot.
Verohallinto johti em. tiedotteessaan ihmisiä harhaan: ”Nykyisin työnantajat ilmoittavat tiedot maksamistaan palkoista ja muista ansiotuloista moninkertaisesti eri tahoille eri muodoissa ja aikatauluissa. Jatkossa työnantajat ilmoittavat tiedot vain yhteen kertaan tulorekisteriin, josta ne välittyvät tiedon käyttäjille.”
Verohallinto yrittää selittää, että tulorekisteriin ilmoittaminen vähentää työtä, kun enää ei tarvitse lähettää vuosi-ilmoituksia erikseen Verohallinnolle, Työttömyysvakuutusrahastolle sekä eläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöille. Tosiasiassa tulorekisteri lisää ilmoitusten määrän monikymmenkertaiseksi.
Aikaisemman neljän vuosi-ilmoituksen sijaan ensi vuoden alusta lähtien kaikki tiedot ilmoitetaan vain yhteen paikkaan mutta jokaisesta maksutapahtumasta erikseen. Jokaisesta palkasta, päivärahasta ja kilometrikorvauksesta sekä jopa näiden ennakkomaksuista on tehtävä erilliset ilmoitukset. Ja ilmoitettavien tietojen määrä on suuri.
Tulorekisterilaissa on säädetty, että ilmoitettavia tietoja on 58 mutta käytännössä niitä on 110.
Aikataulukin on kireä. Aikaisemmin tiedot on lähetetty tammikuun aikana koko edellisen vuoden tuloista summattuna. Jatkossa jokaisesta maksusta on annettava vaaditut tiedot viiden päivän kuluessa maksupäivän jälkeen.
Kaikkein pienimmissä yrityksissä on tähän asti pärjätty käsin tehtävällä palkanlaskennalla ja ilmoittamisella. Jatkossa ilmoitusviidakosta selviytymiseen on käytettävä palkkahallinnon tietojärjestelmää.
Kun tulorekisteristä aiheutuu työnantajille vain lisätaakkaa, kuka sitten hyötyy siitä? Hyötyjät ovat tietojen vastaanottajat: Verohallinto, Työttömyysvakuutusrahasto ja vakuutusyhtiöt. Ne saavat tarvitsemansa tulotiedot automaattisesti tulorekisteristä.
Miksi yhdestä maksuerästä ilmoitettavien tietojen määrä on suuri? Koska viranomaiset ja vakuutusyhtiöt eivät päässeet yhteisymmärrykseen tulokäsitteistä, jokaiselle on samasta maksusta ilmoitettava eri tietoja.
Palkkojen verot ja sosiaalivakuutukset eivät oikeastaan ole lainkaan työnantajien vaan palkansaajien asia. Heidän pitäisi ilmoittaa vero- ja vakuutustietonsa kullekin neljälle taholle, mutta viranomaiset ja yhtiöt eivät luota ihmisten kykyyn ja haluun ilmoittaa tietojaan.
Työnantajat joutuvat sivullisina ilmoittamaan työntekijöidensä palkkatiedot korvauksetta. Valtio ja vakuutusyhtiöt hyötyvät tulorekisteristä mutta edes pientä osaa tästä hyödystä ei korvata kasvavan taakan alle joutuville yrityksille. Korvausten sijaan työnantajille määrätään myöhästymismaksuja, jos eivät ilmoita tietoja oikea-aikaisesti.
Kepin sijaan valtio voisi tarjota porkkanaa. Tällöin työnantajille maksettaisiin reilu korvaus tietojen ilmoittamisesta, mutta ilmoituksen saapuminen myöhässä vähentäisi tätä korvausta.
Lassi Mäkinen 
