Ovela tilitoimistoalan valtausjuoni2.8.2019 | © Talousteema OySuurimmat tilitoimistoketjut ovat päättäneet vallata tilitoimistoalan kokonaan. Ne omistavat tärkeimmät tilitoimistoalan ohjelmistotoimittajat. Kun alan automaatio lisääntyy, pienten tilitoimistojen siivu alan liikevaihdosta kapenee ja siirtyy ketjujen ohjelmistotaloille.Tilitoimistoala on ketjuuntunut voimakkaasti vuosituhannen alusta lähtien, jolloin ketjut ryhtyivät aktiivisesti ostamaan tilitoimistoja markkinoilta. Ensin niille kelpasivat vain kymmeniä henkilöitä työllistävät toimistot, koska niiden avulla kasvu oli nopeaa. Sittemmin ne ovat ostaneet yhä pienempiä toimistoja.
Jäljellä ovat enää vain aivan pienimmät tilitoimistot ja muutama nopeasti kasvanut toimisto. Kiinnostavien ostokohteiden määrä on selvästi vähentynyt. Hyvin pienten toimistojen ostamiseen ei jättisuurten ketjujen kannata tuhlata energiaansa. Niillä on toisenlainen strategia.
Jo vuosikymmenten ajan tilitoimistoalan työpaikkojen on ennustettu häviävän, kun automaatio lisääntyy. Kehitys on kuitenkin ollut hidasta ja kivikkoista.
Vuonna 1997 annettu kirjanpitolaki mahdollisti kirjanpitoaineistojen säilyttämisen sähköisessä muodossa.
Laskujen siirtämistä sähköisessä muodossa myyjiltä ostajille ryhdyttiin toteuttamaan heti vuoden 1997 jälkeen.
Verkkolaskuoperaattoreiksi ryhtyivät eräät suuret tietojärjestelmätoimittajat ja pankit. Niillä oli aluksi omat verkkolaskustandardinsa. Tämä aiheutti hankaluuksia, kun myyjä saattoi lähettää laskun eri muodossa kuin ostaja oli halukas vastaanottamaan. Operaattorit ryhtyivät muuntamaan siirrettäviä laskuja standardista toiseen.
Vuonna 2005 verkkolaskuoperaattorit julkistivat yhteisen eInvoice-standardin, jota kaikkien oli tarkoitus ryhtyä käyttämään, ja näin vältyttäisiin laskujen muuntamisilta standardista toiseen.
Heti sen jälkeen, kun eInvoice valmistui, pankit julkistivat oman Finvoice-standardinsa saadakseen irtioton muista verkkolaskuoperaattoreista. Lähes kaikki siirtyivät kuitenkin käyttämään Finvoicea, joten pankit eivät pystyneet karkottamaan muita kannoiltaan.
Yhteisestä standardista huolimatta verkkolaskutus yleistyi hitaasti. Haluttomimpia verkkolaskuttajiksi ryhtymisessä olivat kaikkein pienimmät yritykset ja niiden talousasioita hoitavat pienet tilitoimistot.
Suuret tilitoimistoketjut keksivät ovelan keinon vallata alan markkinat pieniltä tilitoimistoilta. Ne ostivat lähes kaikki markkinoilla olevat tilitoimistoalan ohjelmatoimittajat, jolloin pienet tilitoimistot joutuvat käyttämään suurten tilitoimistoketjujen ohjelmistoja.
Kun tilitoimistoala automatisoituu vääjäämättömästi, lopulta pienten tilitoimistojen oma liikevaihto muuttuu ohjelmistotoimittajien liikevaihdoksi ja samalla suurten tilitoimistoketjujen liikevaihdoksi.
Verkkolaskujen yleistyminen on kuitenkin ollut pullonkaula automaatiokehityksessä. Verkkolaskupakko olisi ratkaisu tilitoimistoketjujen ongelmaan.
Ensi huhtikuussa verkkolaskupakko toteutuu osittain, kun EU:n verkkolaskudirektiivin vaatimaan lakiin ympättiin Suomessa julkishallinnon organisaatioiden ja yritysten oikeus vaatia verkkolaskuja.
Edelleen muita laskuja saa lähettää, jos ostaja tämän hyväksyy. Myyjä voi myös kieltäytyä toimittamasta tavaraa tai palvelua, jos ostaja vaatii verkkolaskua. Lakimuutos on silti ratkaiseva potku verkkolaskutuksen yleistymisessä.
Muutos on niin iso ja vaikuttava, että verkkolaskutusta vastaan hangoittelevien on annettava periksi. Pienten tilitoimistojen on tarjottava asiakkailleen mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa verkkolaskuja.
Kun verkkolaskujen välittäminen on kapseloitu verkkolaskuoperaattorien kartelliin ja verkkolaskujen tuottaminen tilitoimistoketjujen ohjelmistoyrityksiin, tilitoimistoalan automaatiolla on suora ja tasainen kiitotie edessään.
Pienistä tilitoimistoista tulee suurten tilitoimistoketjujen torppareita, joita ketjujen ei kannata ostaa itselleen, kun ne voivat sopimuksin kontrolloida niiden toimintaa ja tulokehitystä.
Mutta ovatko tilitoimistopalvelut sittenkään täysin automatisoitavissa? Tämä on pienten tilitoimistojen elämän ja kuoleman kysymys.
Yrittäjät haluavat verkkopankkien kaltaisia automaattisia tilitoimistopalveluja vain taloushallinnon kustannusten alentamiseksi. Tämä ei kuitenkaan heille riitä vaan he haluavat henkilökohtaista neuvontapalvelua, joka auttaa tekemään oikeita päätöksiä yrityksen luotsaamiseksi jatkuvasti muuttuvassa kilpailutilanteessa.
Kokemuksesta tiedän, että tällaisen neuvontapalvelun tuntihinta on kaksinkertainen tilitoimistoalan normaaliin tuntihintaan verrattuna.
Lassi Mäkinen