Kassavirta-ajattelu 4: Iso hanke imee kassan kuivaksi26.3.2021 | © Talousteema OyMoni yritys elää projektista toiseen. Jokainen hanke vaatii alussa rahapanostuksia ja tulot saadaan vasta myöhemmin. Tämä on stressaavaa, mutta kassavirta-ajattelu vähentää yrittäjän stressiä.Yrityksellä voi olla monenlaisia suuria hankkeita. Joidenkin yritysten koko toiminta perustuu projekteihin. Muilla kasvutavoitteet käynnistävät investointihankkeita.
Jokaiseen hankkeeseen liittyy epävarmuutta. Yleensä menot pitää maksaa ennen kuin tuloja kertyy.
Projektiluonteisessa toiminnassa ei ole mahdollisuutta ajoittaa hankkeita vaan ne riippuvat asiakkaista. Sen sijaan investointihanke on ajoitettavissa ja se kannattaa sijoittaa järkevään ajankohtaan.
Korkeasuhdannetilanteessa näyttää houkuttelevalta tehdä investointeja, kun tulorahoitusta syntyy vuolaimmin. Se on kuitenkin huonoin ajankohta tehdä investointeja, koska korkeasuhdanteen jälkeen tulee matalasuhdanne ja silloin kauppa ei käy eikä investoinnista tule tuottoja heti sen valmistuttua.
Kannattaa investoida matalasuhdanteessa, mutta tällaisessa vaiheessa yrityksen kassan rahamäärä on yleensä alhainen ja kassavirta heikko. Niinpä kasvuinvestoinnit on järkevää suunnitella pitkällä aikavälillä, että ne voidaan ajoittaa matalasuhdanteisiin.
Vaikka investointia suunniteltaisiin huolellisesti etukäteen, aikataulu saattaa kuitenkin käytännössä pettää. Jos investointi valmistuu myöhässä, paras ajankohta tulojen saamiseksi investoinnista saattaa mennä ohi. Tällöin yritys voi ajautua rahoitusvaikeuksiin. Lainoja pitäisi maksaa, mutta rahaa ei tule riittävästi.
Julkisuudessa on ollut esillä tapauksia, joissa yritys on mennyt konkurssiin väärin ajoitetun, huonosti suunnitellun, liian suuren tai epäonnisen investointihankkeen vuoksi.
Esimerkiksi tunnettu helsinkiläinen elintarvikealan yritys päätti joitakin vuosia sitten rakentaa uuden tehtaan toiseen kaupunkiin. Tämä johti siihen, että yritys meni konkurssiin. Asiakkaat jäivät ilman tuotteita, joita olivat vuosia ostaneet ja joista olivat saaneet nauttia. Ruusuisen tulevaisuuden sijaan ruusut lakastuivat ja kuihtuivat.
Investointihankkeessa tärkeää on oikea kokoluokka. Investoinnin suuruus pitää mitoittaa yrityksen rahavarojen ja tulorahoituksen mukaisesti.
Olen työskennellyt yrityksissä yli 50 vuotta. Työkokemukseni on opettanut, että lainanottoa pitää välttää. Usein ajatellaan, että lainoituksella saavutetaan tuloksen vipuvaikutus. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että vipuvaikutus on kaksisuuntainen. Se voi vahvistaa voittoa mutta se yhtälailla saattaa vahvistaa tappiota.
Lainoja myöntävät rahoituslaitokset eivät ole hyväntekijöitä. Ne haluavat rahansa takaisin sovittuna ajankohtana sekä lisäksi haluavat lainalleen korkoa. Jos yritys ei pysty toimimaan sovitulla tavalla, rahoituslaitos hakee sen konkurssiin.
On olemassa myös riskirahoittajia. Esimerkiksi osakeyhtiö voi saada pääomasijoittajalta osakeyhtiölaissa säädettyä pääomalainaa. Sitä antaessaan lainanantaja ottaa sekä tappio- että konkurssiriskin. Tämän vuoksi korkokanta voi olla 10 – 20 prosenttia.
Pääomalainaa yhtiö ei saa maksaa takaisin eikä maksaa sille korkoa, ellei sillä ole tarpeeksi vapaata omaa pääomaa. Osakeyhtiölain virheellisen sääntelyn vuoksi pääomalainaa ei voi maksaa sillä perusteella, että yhtiöllä on riittävästi rahaa, vaan lisäksi sillä pitää olla riittävästi vapaata omaa pääomaa. Sama virhe ilmenee siinäkin tilanteessa, kun yhtiön on maksettava pääomalainaa ja sen korkoa, vaikka sillä ei ole siihen rahaa mutta sillä kuitenkin on tarpeeksi vapaata omaa pääomaa. Pääomalaina on hankala rahoitusmuoto.
Riskisijoittaja saattaa merkitä yhtiön osakkeita maksullisessa osakeannissa, jolloin yhtiö saa lisää osakepääomaa investointinsa rahoittamiseen. Osakepääoma on sillä tavalla hyvä rahoitusmuoto, että sitä ei tarvitse maksaa takaisin. Sijoittaja saa rahansa takaisin yhtiön maksaessa osinkoja. Osakepääomasijoitus tuottaa riskisijoittajalle oikeuden osallistua yhtiön päätöksentekoon.
Monesti myös pääomalainan antaja haluaa olla päättämässä yhtiön asioista, mutta tämä on yhtiölle vapaaehtoista, vaikka rahoitustarpeen vuoksi vapaaehtoisuus saattaa olla näennäistä.
Jos rahoittaja pääsee päättämään yhtiön asioista, hänellä tärkein kiinnostuksen kohde on se, pystyykö yhtiö maksamaan pääomalainan korkoineen takaisin tai maksamaan riittävästi osinkoa sijoitetulle osakepääomalle. Rahoittajan kiinnostus yrityksen varsinaista liiketoimintaa kohtaan voi olla vähäistä eikä hänellä ehkä edes ole siihen osaamistakaan. Tällöin yrityksen päätöksenteko vinoutuu.
Tilanne on kriittinen, jos yrityksen talous heikkenee niin pahasti, että lainan tai osingon maksaminen vaikeutuu. Bisnesenkeli ei siinä tilanteessa enää olekaan mikään pelastava enkeli, vaan hänelle kasvaa punaiset sarvet ja muuttuu bisnesperkeleeksi, jonka oma lehmä on koko ajan ojassa.
Taloustilanteen vaikeutuessa yrityksen johdon pitäisi säilyttää malttinsa ja tehdä järkeviä päätöksiä yrityksen etua ajatellen. Huonosti yhtiön toimintaa ymmärtävä ja omaa etuaan ajava riskisijoittaja saattaa työntää yhtiötä sivuraiteelle, jonka pääteasemana on konkurssi.
Vaikeassa taloustilanteessa yrityksen kassavirtaa pitää suunnitella huolellisesti. Kaikki maksut ovat suurennuslasin alla. Tämä koskee myös lainojen lyhennyksiä ja korkoja sekä osinkoja.
Kassasuunnittelu on hyvä aloittaa jo investointisuunnitelmaa laadittaessa, mutta viimeistään se pitää käynnistää, kun näyttää siltä, että investointisuunnitelma ei toteudu vaan aikataulu pettää tai juokseva kassavirta ei riitä investoinnin vuoksi hankitun rahoituksen takaisinmaksuun.
Kassasuunnittelun pohjaksi tarvitaan kassavirtalaskelmia kirjanpidosta samalla tavalla kuin tulosbudjetoinnin pohjaksi tarvitaan kirjanpidon tuloslaskelmia.
Kassavirtalaskennan yksi hienous on siinä, että kassavirta jatkuu menneisyydestä tämän päivän kautta tulevaisuuteen aiheuttamatta epäjatkuvuuskohtaa nykyhetkeen. Sen sijaan tuloslaskennassa tällaista jatkuvuutta ei ole vaan kirjanpidon ja budjetoinnin välissä saattaa olla jopa kuukausien tyhjä jakso.
Kassasuunnittelu alkaa siitä mihin kassavirtakirjanpito päättyy.
Kirjoitussarja kassavirta-ajattelusta:
12.2.2021
Kassavirta-ajattelu 1. Kassavirtalaskenta maanläheistä
27.2.2021
Kassavirta-ajattelu 2. Vahva kassavirta parantaa
12.3.2021
Kassavirta-ajattelu 3. Sesonkivaihtelut kurittavat kassavirtaa
26.3.2021
Kassavirta-ajattelu 4. Iso hanke imee kassan kuivaksi
9.4.2021
Kassa-virta-ajattelu 5: Kassasuunnittelu valaisee tulevaisuuden
23.4.2021
Kassavirta-ajattelu 6: Tehokasta kirjanpitoa suoraan tiliotteista
7.5.2021
Kassavirta-ajattelu 7: Kassavirtalaskennan ohjelmistot
21.5.2021
Kassavirta-ajattelu 8: Kassavirtaan perustuva tilitoimistopalvelu
4.6.2021
Kassavirta-ajattelu 9: Kassavirtaverotus on oikeudenmukaista
18.6.2021
Kassavirta-ajattelu 10: Melkein kaikki konkurssit voidaan välttää
2.7.2021
Kassavirta-ajattelu 11: ElämänasenneLassi Mäkinen 
