Hallituksella väärä näkökulma työllistämiseen31.7.2020 | © Talousteema OyHallitus on antanut työmarkkinajärjestöille tehtäväksi selvittää keinot, miten Suomeen saadaan 60.000 uutta työpaikkaa. Nämä järjestöt ja niiden jäsenet eivät työllistä. Suuret yritykset automatisoivat ja globalisoivat henkilökuntansa vähentämiseksi. Ratkaisu hallituksen työllisyystavoitteeseen löytyy uusista yrityksistä.UPM:n Äänekosken sellutehtaan investointi maksoi yli miljardin mutta tehtaassa työskentelee vain kaksisataa ihmistä. Yhden työpaikan hinta oli yhtiölle useita miljoonia euroja ja tämän lisäksi valtio ja kaupunki uhrasivat rahaa tehtaan vaatimaan infraan.
Kun kaikkein pienimmät yritykset työllistävät, hinta on vain satoja tuhansia euroja työntekijä kohden. Ja nämä yritykset kasvavat tehokkaimmin.
Jos yhden hengen yritys palkkaa toisen henkilön, sen kasvu on 100 prosenttia. Jos yritys seuraavana vuonna palkkaa kolmannen henkilön, kasvu on 50 prosenttia. Suuremmat yritykset eivät pysty tällaiseen kasvuvauhtiin.
Työllistämisen avain on uusissa yrityksissä. Kaksisataa uutta yritystä on yhtä suuri kokonaisuus kuin UPM:n Äänekosken tehdas, mutta miljardin sijaan niiden perustamiseen tarvitaan yhteensä vain muutama miljoona euroa.
Kun ihminen perustaa yrityksen, yleensä hän työllistää ensin itsensä ja sitten muita. Meillä on yrittäjyyspula, sillä uusia yrityksiä syntyy liian vähän.
Suomeen jäi 50.000 yrittäjän vajaus 1990-luvun lamassa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli 1980-luvun lopussa 400.000 ja nyt luku on 350.000. Jos tämä vajaus kurotaan umpeen, suurin osa hallituksen kaavailemasta työllisyyden lisäyksestä toteutuu. Ja loppuosa toteutuu, kun nämä yritykset alkavat palkata henkilökuntaa.
Uuden yrityksen perustaminen pitää tehdä nykyistä helpommaksi ja yrittäjille on luotava mahdollisuus pitää yrityksensä elossa ja kasvaa terveesti.
Työmarkkinajärjestöt eivät pysty ideoimaan keinoja uusien yritysten lisäämiseksi sekä toimivien yritysten elossa pitämiseksi ja kasvattamiseksi. Tähän pohdintaan tarvitaan tilitoimistoammattilaisia, jotka ovat yrittäjien lähimpiä tukihenkilöitä. He tuntevat yrittämisen arkitodellisuuden laaja-alaisesti.
Tarvitaan uusia ideoita ihmisten kannustamiseksi yrittäjyyteen.
Eräs helppo keino lisätä yrittäjyyttä on houkutella yrittäjiksi eläkeläisiä, joilla on pysyvä starttiraha: eläke. Ja osalle eläkeläisistä on kertynyt säästöjä yrityksen alkupääomaksi.
Me nykypäivän eläkeläiset olemme varsin hyväkuntoisia. Monelle on jäänyt aktiivivuosiltaan hampaankoloon näyttämisen tarve. Yrittäminen on jännittävää, joten se on oiva harrastusmuoto.
Itse olen ollut yrittäjänä 40 vuotta ja vielä eläkeläisenäkin tunnen, että virtaa riittää edelleen. Tylsien keksittyjen harrastusten sijaan jatkan yrittämistä, vaikka voisin lekotella eläkkeeni turvin loppuelämäni. Tunnen, että minusta on vielä hyötyä muille ihmisille. En ole yhteiskunnan elätti vaan olen aktiivinen ja hyödyllinen kansalainen.
Lassi Mäkinen 
