Juuri nyt tilitoimistopalveluiden tarve kasvaa5.2.2016 | © Talousteema OySuomen talouden taantuma on jatkunut jo monta vuotta eikä käännettä ole näkyvissä. Tällainen kuluttaa yritysten talouden perustuksia. Rahat hupenevat, kun tulot ovat menoja pienemmät.
Tilanne näkyy viime vuoden tilinpäätöksissä. Moni yrittää peitellä tappiota kirjanpidon vippakonsteilla. Salailu voi vahingoittaa yritystä, kun se tuudittaa johdon valheelliseen mielikuvaan, että menestys jatkuu. Talouden korjaustoimiin ryhdytään liian myöhään.
Yrittäjä tarvitsee tuekseen talousammattilaisen, joka kertoo totuuden ja auttaa yrityksen pois alhosta.Suomi oli edellisen kerran suuren laman kourissa 1990-luvulla. Silloin moni asia oli kuitenkin toisin kuin nyt. Lama aiheutui 1980-luvulla toteutetusta ulkomaisen rahoituksen vapauttamisesta. Lainaa suorastaan tyrkytettiin ja moni otti sitä.
Siihen aikaan elimme vielä markka-aikaa, jolloin maan talousongelmat pyyhittiin kertarysäyksellä toteuttamalla valuutan devalvointi. Tästä seurasi 1990-luvulla suuri onnettomuus niille, jotka olivat ottaneet ulkomaanrahan määräistä lainaa. Markoissa lainamäärä kasvoi yhdessä yössä devalvaatioprosentin verran.
Asuntokupla puhkesi ja konkurssien hyökyaalto pyyhkäisi yli koko maan. Moni jäi loppuelämäkseen velkavankeuteen.
Olin silloin tilitoimistoyrittäjä. Jo 1980-luvulla toppuuttelin asiakkaitani välttämään houkuttelevien ulkomaisten lainojen ottamista. Silti moni sitä otti.
Kun lama tuli, yritysten kassat kumisivat tyhjyyttään. Siinä tilanteessa ei tuloslaskelmien kannattavuudella ja taseiden vakavaraisuudella ollut enää mitään merkitystä. Rahan riittävyys ratkaisi, jäikö yritys henkiin vai kuoliko pois.
Asiakkaistani vain yksi ajautui konkurssiin. Sekin olisi selviytynyt, jos roskapankki Arsenalin johtajalla olisi ollut rohkeutta – mutta hänellä ei ollut. Hän sanoi: ”Jos annan yrityksen velkoja anteeksi, minua voidaan syyttää oikeudessa, mutta jos yritys menee konkurssiin, minua ei voida syyttää mistään.” Yrittäjäperhe menetti koko omaisuutensa ja menestyvän yrityksen sekä lähisukulainen suuren osan omaisuudestaan.
Sain tämän asiakkaan, kun se oli jo konkurssin partaalla. Ongelmat olivat syntyneet siitä, että yritys oli ostanut edellisen tilitoimistonsa johtajan suosituksesta lähes nollanarvoisen yrityksen kovalla hinnalla ja rahoitti ostoksen pankkilainalla, jonka myönsi sama säästöpankin johtaja, josta sittemmin tuli Arsenalin johtaja.
Moni muukin asiakkaani oli vähällä kaatua, mutta selviytyi nipin napin laman yli. Tein niiden hyväksi paljon työtä. Milloinkaan en ole ansainnut niin paljon rahaa kuin 1990-luvun laman aikana. Kaikki yritykset tarvitsivat palveluksiani ja olivat valmiit maksamaan niistä. Vaikeuksistaan huolimatta yritykset maksoivat tilitoimistoni laskut eräpäivinä.
Tein työtä uuvuksiin asti. Tuotin kassavirtalaskelmia, joista sain kiitosta pankinjohtajilta, koska ne kertoivat parhaiten, miten yrityksen rahatilanne kehittyy. Kävin neuvotteluja pankkien kanssa lainojen lyhennysten siirtämisestä ja velkojen anteeksiantamisesta. Moni ehdotuksistani toteutui.
Tavallisiin ostolaskuihinkin pyysin asiakkaideni puolesta maksuaikoja ja yleensä sekin onnistui hyvin, kun pystyin kassavirtalaskennan avulla kertomaan päivän, jolloin maksu voidaan suorittaa. Tärkeätä oli pitää kiinni tästä lupauksesta.
Rahaa piti irrottaa turhasta omaisuudesta. Eräässä tapauksessa varasto oli kasvanut useiden miljoonien markkojen suuruiseksi, kun myynti romahti muutamassa kuukaudessa eikä ostoja voitu enää peruuttaa. Silloin ehdotin varaston tyhjentämistä tappiollisin hinnoin. Tämä onnistui. Kassaan virtasi useita miljoonia ja erääntyneet maksut pystyttiin hoitamaan. Kun pöytä oli puhdas, velkojat suostuivat jatkossa pidentämään maksuaikoja.
Henkilökunnan irtisanomisetkin olivat yrittäjien mietteissä, mutta niiden toteuttaminen ei ole pienessä yrityksessä yhtä helppoa kuin suuressa.
Eräässä yrityksessä ehdotin, että pidämme henkilökunnalle tilaisuuden, jossa kerromme yrityksen taloustilanteen avoimesti. Tilaisuus pidettiin. Ihmiset kuuntelivat mietteissään, koska monissa yrityksissä irtisanomisia oli jo tapahtunut.
Tilaisuuden jälkeen henkilökunta piti oman kokouksensa, jonka tuloksena he ehdottivat palkkojensa alentamista. Ehtona oli se, että myös johdon palkkoja alennetaan samassa suhteessa. Nämä toteutettiin eikä ketään irtisanottu.
Tällä hetkellä tilitoimiston palveluille on kova tarve, mutta tilitoimistot eivät tiedä tätä. He eivät näe mahdollisuutta auttaa asiakkaitaan rahaongelmien selvittämisessä, vaan keskittyvät tilinpäätösten laatimiseen, veroasioiden hoitamiseen ja monenlaiseen byrokratiaan. He eivät toimi näin pahasta tahdosta, vaan he ovat juuttuneet byrokraattien asettamiin ansoihin.
Pian tilitoimistolla ei ole asiakkaita, ellei se herää ja karista byrokratian pölyä silmistään. Kirjanpitoa voidaan ja pitää yksinkertaistaa, että tilitoimiston henkilökunnalle jää aikaa pohtia asiakkaiden tilannetta sekä auttaa yrittäjiä ratkaisemaan ongelmia.
Kun talousammattilainen pelastaa yrityksen konkurssin partaalta, yrittäjä on hänelle ikuisesti kiitollinen.
Lassi Mäkinen