Voittaako yritys rahaa vai pääomaa?12.1.2024 | © Talousteema OyYritysten taloudesta puhuttaessa nykypäivänä keskeisin käsite on voitto. Mutta tietävätkö siitä puhuvat ihmiset oikeasti, mitä se tarkoittaa? Onko voitto rahaa vai onko se pääomaa? Nämä kaksi talouden ominaisuutta eivät ole lainkaan sama asia, vaikka moni niin kuvittelee.Yrityksen voitto ei ole kuin lottovoitto. Lotossa voittaja saa voittamansa rahamäärän pankkitililleen. Sen sijaan yrityksen voittoa ei toisenlaisesta yleisestä käsityksestä huolimatta voida maksaa osakkaiden tileille, koska se ei ole rahaa.
Yrityksen rahat ovat sen pankkitilillä, josta osingot maksetaan osakkaille. Yrityksen voitot ovat sen taseen omassa pääomassa, joka on vain rahassa esitetty tasearvo.
Pääoma on laskennallinen suure. Se ilmaistaan rahamääräisenä, mutta se ei ole rahaa. Se on taseessa omaisuuden vastinpari, ja omaisuuskin on pääosin muuta kuin rahaa. Omaisuuserien rahamääräiset arvot eivät ole pankkitilin saldoa lukuun ottamatta todellisia miltään näkökulmalta katsottuna.
Taseen omaisuuserät eivät vastaa markkina-arvoja vapaasti myytäessä. Ne eivät myöskään vastaa hintoja konkurssin yhteydessä pakkohuutokaupalla myytäessä.
Pitkäkestoisen omaisuuden tasearvot eivät vastaa mitään järkevää, koska omaisuuden hankintamenoista tehtävät poistot ovat lainsäädännössä rajoitettuja epätodellisia kulueriä.
Poistojen lakirajoitteet ovat kahdenlaisia ja osittain ristiriidassa keskenään. Verolainsäädännön poistot ovat enimmäisarvoja ja eri hyödykkeissä eriperusteisia. Kirjanpitolainsäädännön suunnitelmapoistot tarjoavat mahdollisuuden käyttää tarkoitushakuista mielivaltaa.
Esimerkiksi verotuksen säännöin tuotantokoneen laskettu arvo syntyy siten, että vuosipoistoksi on säädetty elinkeinoverolaissa 25 % menojäännöksestä. Tällöin poistamattomasta hankintamenosta vähennetään kuluna tuo osuus ja erotukseksi taseeseen jää tällä vuosipoistolla vähennetty uusi poistamaton hankintameno.
Samasta tuotantokoneesta saadaan lisäksi arvioitu arvo, kun vuosipoistot tehdään kirjanpitolain mukaan. Laki säätää, että hankintameno on vähennettävä etukäteen laaditun suunnitelman mukaan koneen vaikutusaikana. Joku siis arvioi vaikutusajan ja päättää vuosittaisesta poistomenetelmästä.
Vaikutusajan määrittäminen etukäteen on mahdoton tehtävä ihmiselle. Moni arvioija ei edes tiedä, mitä vaikutusaika tarkoittaa. Niinpä tämä menettely antaa tilaa tarkoitushakuiselle mielivallalle.
Omaisuushyödykkeen todellinen arvo on odotusarvoista lähtevien neuvottelujen lopputulos.
Koneen todellinen arvo syntyy, kun siitä tehdään kauppa. Ostaja haluaa sen mahdollisimman halvalla, ja myyjä on valmis luopumaan siitä mahdollisimman kalliilla hinnalla. Kauppa syntyy, kun nämä odotusarvot täsmäävät keskenään.
Tuotantokone ei ole rahaa, vaikka sillä on rahallisia arvoja: verotusperusteinen arvo, kirjanpitoperusteinen arvo ja kauppahinta.
Taseen omaisuuspuolella on myös yrityksen pankkitilillä olevien rahojen saldo tilinpäätöspäivän lopussa. Se on todellinen rahamäärä. Pääomapuolella olevat maksamattomat pankkilainojen ja muiden velkojen saldot ovat myös todellisia. Ne yrityksen on aikanaan maksettava velkojille.
Tuloslaskelman lopputuloksena syntyvä voitto kirjataan taseen pääomapuolelle. Voitto on olennaisesti riippuvainen mm. edellä mainituista poistoista. Pitkäkestoisen kuluvan omaisuushyödykkeen poiston suuruus vähentää voiton määrää.
Näin ollen voittokaan ei ole rahaa, vaan se on lasketuista ja arvioiduista arvoista riippuvainen monimutkaisella menettelyllä aikaansaatu rahamääräinen suure.
Voitolla ei voi maksaa investointeja, tavaraostoja, palkkoja, palveluja, vuokria, korkoja, lainan lyhennyksiä ja veroja, eikä voittoa voida jakaa osinkoina osakkaille, vaikka usein näin väitetään tapahtuvan. Osakkaat saavat osingot rahasuorituksina.
Raha ja pääoma ovat aivan eri asia. Pääoma on riippuvainen erilaisten omaisuuserien eri tavoin määräytyvistä arvoista. Raha on yksi näistä omaisuuseristä, mutta se ei yleensä ole kuin pieni osa pääoman tasearvosta.
Edes osakeyhtiön osakepääoma ei ole rahaa kuin vain sinä päivänä, jolloin merkintähinnat maksetaan yhtiön tilille.
Aikanaan vuosia sitten keskustelin kansanedustajien kanssa ehdotuksestani poistaa osakepääoman minimiraja osakeyhtiölaista. Eräät kansanedustajat vastustivat tätä ehdotusta sillä perusteella, että osakepääoma on velkojien suoja, jos yhtiö ajautuu konkurssiin. Heidän oli vaikea käsittää, kun kerroin, ettei osakepääomarahaa ole enää missään, kun yritys on konkurssitilassa.
Osakepääoman rahamäärä ei ole vakuusrahasto suljetulla pankkitilillä. Se maksetaan avoimelle pankkitilille, ja yhtiö ryhtyy käyttämään summaa heti ensimmäisinä päivinä erilaisiin maksuihinsa.
Onkin käsittämätöntä, miksi osakepääomaa nimitetään sidotuksi omaksi pääomaksi erotuksena vapaasta omasta pääomasta. Jos osakepääoman merkintähinnat haluttaisiin sitoa konkurssin varalle, ne pitäisi tallettaa sulkutilille pankkiin. Silloin osakepääomalla ei olisi mitään käyttöä yritystä perustettaessa eikä sitä tarvittaisi mihinkään yrityksen toiminnassa.
Velkojat voivat vaatia vakuuksia luottoja myöntäessään, joten siihen tällaista sulkutiliä ei tarvita.
Osakepääomaa ei pienimmissä yhtiöissä tarvita mihinkään, koska osakkaat voivat antaa yhtiölle lainaa, jonka se maksaa takaisin, kun sen kassavirta vahvistuu. Siksi ehdotin osakepääoman minimirajan poistamista, ja tämä toteutuikin vuonna 2019, kun ehdotuksestani oli kulunut 25 vuotta. Nykyisin lähes kaikki osakeyhtiöt perustetaan ilman osakepääomaa.
Lassi Mäkinen