Mitä eroa on säästämisellä ja sijoittamisella?26.7.2024 | © Talousteema OySäästäminen tarkoittaa sitä, että osa työllä ansaituista tuloista jätetään pankkitilille eikä sitä kuluteta. Sijoittaminen taas tarkoittaa sitä, että osa työllä ansaituista tuloista sijoitetaan kohteeseen, jonka uskotaan tuottavan osinkoa, korkoa, myyntivoittoa tai muuta pääomatuloa ja näin sijoitetun rahamäärän arvioidaan kasvavan. Mutta sijoitus voi epäonnistua – säästäminen ei voi.Jokainen ihminen valitsee oman suhteensa rahaan: turvallisuus vai rikastuminen. Tämä valinta ratkaisee, kannattaako hänen säästää vai sijoittaa.
Sijoitettu rahamäärä saattaa lisääntyä olennaisesti. Toisaalta se saattaa myös vähentyä, koska sijoitus voi epäonnistua. Sijoitukseen liittyy huomattavan tulon mahdollisuus mutta myös iso riski.
Säästetty rahamäärä ei vähene eikä lisäännykään merkittävästi, koska pankkitilin korot ovat alhaiset. Se kuitenkin säästyy. Säästämiseen ei liity riskiä eikä mainittavaa lisätulon mahdollisuutta.
Säästämistä tehdään usein pahan päivän varalle. Sijoittamisessa paha päivä on juuri se, kun sijoitetut rahat haihtuvat savuna ilmaan.
Sijoituksia tehdään yleensä rikastumisen vuoksi. Sijoittaja haluaa ehkä lopettaa työnteon ja jäädä elämään sijoitustuloillaan loppuelämäksi. Se kuulostaa mukavalta, mutta onko se sitä? Kun ei ole ansiotyötä, sijoittajan on keksittävä itselleen jokin harrastus, joka tosiasiassa on työtä.
Tärkein sijoitustuloillaan elävän työ on sijoituksista huolehtiminen. Paine saada lisää rahaa on suuri ja pelko menettää rahansa on tätäkin suurempi.
Säästäjä ei mieti säästöjään aktiivisesti. Hän on vain tyytyväinen, että pankkitilillä on säästösumma isoa hankintaa varten tai turvapuskuri, jos sitä tarvitaan. Jos ei tarvita, se jää perillisille.
Rahan sijaan säästäjän ajatukset täyttää mielekäs työ. Se antaa monipuolista sisältöä elämään, tarjoaa sosiaalisia kontakteja ja kasvattaa säästösummaa.
Väite, että inflaatio syö säästöjä, ei pidä paikkansa. Inflaatio mittaa kuluttajahintojen muutosta, ja mittausmenetelmä on aika epämääräinen. Säästöpääomaa käytetään harvoin tavalliseen kulutukseen, joten sen vertaaminen kuluttajahintoihin on virhe. Ja jos sitä käytetään kuluttamiseen, tuskin tämä tapahtuu samassa suhteessa kuin kuluttajahintaindeksi laaditaan.
Pitkällä aikavälillä työstä saatava ansiotulo kasvaa suunnilleen kuluttajahintojen kasvun suhteessa. Koska kulutus ei lisäänny samassa määrin, säästösumma lisääntyy.
On totta, että usein säästämisellä tavoiteltavan asunnon hinta nousee, mutta ei tätä nousua pidä kattaa sijoitusvoitoilla, koska niiden sijaan voi syntyä sijoitustappioita. Nousu pitää kattaa työtä tekemällä.
Suomen talouden kannalta on tärkeää, että ihmiset tekevät ammattityötään eivätkä ryhdy leikkaamaan kuponkeja, kuten ennen vanhaan sijoittajien sanottiin tekevän.
Kaikki sijoitusten pohtimiseen käytetty aika ja aivokapasiteetti on pois tuottavasta työstä. Sijoitukset eivät tuota maan taloudessa mitään, vaikka näin yleisesti kuvitellaan.
Sijoittaminen on vain mitättömän vähäisessä määrin yritystoiminnan rahoittamista, sillä sijoitusrahat kulkevat ostajilta myyjille käymättä lainkaan sijoituksen kohteen kassassa.
Sijoittaminen vaikuttaa hyvin vaimeasti esimerkiksi ilmastomuutoksen torjuntaan ja köyhien ihmisten hyväksikäytön estämiseen. Näiden epäkohtien korjaamiseen on olemassa paljon tehokkaampia keinoja. Tärkeimmät niistä liittyvät kuluttamiseen eikä sijoittamiseen.
Lopuksi vielä muutama sijoitusvinkki, koska kaikki lukijat eivät ehkä luota säästämiseen.
Tärkein sijoituskohde on lainojen takaisinmaksaminen. Siitä on saatavissa lainakoron suuruinen varma tuotto. Kun sijoittajalla on lainaa, hän sijoittaa vivuttamalla, vaikka ei itse sitä havaitsekaan. Suomen valtiokin sijoittaa vivuttamalla. Sillä on mm. pörssisijoituksia ja sen lainasumma kasvaa vuosi vuodelta.
Muita tärkeitä sijoituskohteita ovat rantatontit, koska niiden valmistaminen on lopetettu jo jääkauden jälkeisenä aikana, sekä suurehkojen kaupunkien keskusta-asunnot. Suurissa kaupungeissa asuntojen hinnat ovat jo nyt korkeita, mutta niitä pienempien kaupunkien, joilla on kasvumahdollisuuksia, keskustoista on saatavissa kohtuuhintaisia sijoituskohteita.
Vielä yksi yllättävä sijoituskohde ovat painetut kirjat. Niiden valmistaminen on loppumassa. Nyt vanhoja kirjoja saa jopa alle eurolla. Kun kirjoja ei enää tulevaisuudessa paineta, vanhojen kirjojen hinnat nousevat useisiin euroihin kappale – ehkäpä jopa kymmeniin euroihin.
Lisää näitä ajatuksia löytyy kirjastani
Tärkeintä ei ole voitto, vaan reilu kassavirta. Voit tilata sen tästä:
Tilauslomake
Lassi Mäkinen 
