Loppuuko valtion velkaantuminen?31.7.2026 | © Talousteema OySuomen valtio on velkaantunut vuosikymmenten ajan. Velkaa on otettu, kun valtion tulot eivät ole kattaneet menoja. Investointien lisäksi velkaa on ollut jatkuvasti pakko ottaa juoksevan kassavirran vajeeseen, mikä on erittäin huonoa taloudenhoitoa.
Poliitikkojen lupauksista huolimatta velkaantumista ei ole saatu edes pysähtymään saati vähenemään.Syömävelka alkoi rasittaa entistä enemmän, kun koronapandemia aiheutti lisämenoja ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan synnytti taantuman talouteen.
Menoleikkaukset ja veronkiristykset eivät ole tehonneet. Leikkauksia ei ole kohdistettu kaikkiin suuriin kohteisiin, kuten esimerkiksi yritystukiin. Ja yhteisöveroa on kevennetty eikä kiristetty niin kuin muita veroja.
Konkurssien ja työttömien määrät ovat kasvaneet 1990-luvun tasolle.
Kansalaisia on houkuteltu kuluttamaan, kun heidän säästönsä ovat lisääntyneet. Pelko talouden heikkenemisestä on saanut ihmiset kuitenkin käpertymään kuoreensa. He säästävät pahan päivän varalle, vaikka paha päivä on juuri tänään.
Valtion verotulojen pitää olla suuremmat kuin menot, että velkaisuus alkaa vähentyä. Koska verotuksen kiristäminen ja menojen karsiminen eivät ole auttaneet, nyt on uskallettava nähdä tilanne aivan uudella tavalla.
Työllistäviä palveluyrityksiä lisää
Suurimmat verotulot valtiolle syntyvät arvonlisäveroista ja ansiotuloveroista. Nämä ovat riippuvaisia siitä, onko kaikilla työkykyisillä töitä. Työttömyysongelma on ratkaistava.
Työttömiä on pakotettu hakemaan työtä useammin, mutta tämä ei ole tehonnut, koska töitä ei ole ollut tarjolla. Tarvitaan lisää työnantajia.
Konkurssit ja yritysten lopettamiset ilman konkurssia ovat yleistyneet. Yritysten määrä on vähentynyt. Työnantajia on siis entistä vähemmän.
Viime aikoina suuret pörssiyhtiöt ovat viestineet positiivisista tilinpäätöksistä ja osavuosikatsauksista. Myös tilauskannat ovat kasvaneet.
Samalla tekoäly lisää automaatiota. Tämä vähentää työpaikkoja jo ennestään vahvasti automatisoiduissa suuryrityksissä. Pörssiyhtiöiden positiiviset vireet eivät riitä, vaan tarvitaan jotakin aivan muuta.
Tarvitaan lisää työllistäviä palveluyrityksiä. Koska ne kasvavat hitaasti muutamia startupeja lukuun ottamatta, niitä tarvitaan paljon lisää. Niitä tarvitaan satoja tuhansia. Ihmisiä pitää houkutella yrittäjiksi.
Valtiolla ei ole rahaa, jolla voisi houkutella. Pitää löytää halvempi keino.
Mitä yrittäjyyttä harkitsevat ihmiset ajattelevat, ja mitkä ovat yritysten tärkeimmät tarpeet?
Ihmiset pelkäävät menettävänsä kaiken, jos yritys menee konkurssiin. He myös pelkäävät yrittämisen byrokratiaa. Yrityksen tärkeimmät tarpeet ovat elossapysyminen ja terve kasvu.
Kassasuunnittelu tehokas työkalu
Byrokratiaa on kevennettävä ja konkurssipelkoa torjuttava. On olemassa yksi keino, joka tehoaa molempiin: kassasuunnittelu. Se pitää yrityksen elossa ja auttaa kasvamaan terveesti.
Kassasuunnittelun avulla yrittäjä näkee, miten yrityksen rahatilanne kehittyy tulevaisuudessa. Jos yrityksen rahat ovat loppumassa, kassasuunnitelmasta yrittäjä näkee tämän niin ajoissa, että hän voi estää konkurssin tai vaimentaa sen haittavaikutuksia.
Yritys voidaan asettaa konkurssiin, jos se tulee pysyvästi maksukyvyttömäksi. Tämän torjumiseen kassasuunnittelu on tehokas työkalu.
Kassasuunnittelun avulla yrittäjä pystyy mitoittamaan yrityksen kasvun terveesti. Se auttaa luomaan kassapuskuria. Kasvu on sitä terveempää, mitä suurempi osa investointimenosta maksetaan omalla rahalla ja vastaavasti vähemmän lainarahalla.
Nykyisin yritysten taloutta seurataan kirjanpidon avulla. Se ei kerro mitään tulevaisuudesta. Sen avulla yritystä ”johdetaan peruutuspeiliin tuijottamalla”. Autoakaan ei niin voida ajaa.
Kirjanpito on kallista ja hyödytöntä byrokratiaa, joka palvelee verottajaa eikä yrittäjää.
Kirjanpitolaki on muutettava suoriteperusteista tuloslaskentaa noudattavasta tuloskirjanpidosta maksuperusteista kassavirtalaskentaa noudattavaksi kassakirjanpidoksi.
Kassakirjanpito tarkastelee menneisyyttä maksuperusteisesti ja kassasuunnittelu samalla tavalla tulevaisuutta. Kassakirjanpito tarvitaan kassasuunnittelun tueksi.
Kassasuunnittelu ei ole budjetointia eikä ennustamista vaan se on tulevaisuuskirjanpitoa. Kassakirjanpito on samanlaista menneisyyskirjanpitoa.
Jos yritys ylläpitää kassasuunnitelmaansa päivittäin, yrittäjä voi nukkua yönsä rauhassa. Hänellä ei ole huolta kaiken menettämisestä edes tiukassa taloustilanteessa.
Kassakirjanpidon ja kassasuunnittelun laatiminen ei ole niin raskasta kuin nykymuotoisen tuloslaskentaan perustuvan kirjanpidon laadinta. Se on selvästi halvempaa ja hyödyllisempää.
Myös verotus pitää muuttaa kassavirtaverotukseksi, jolloin yritys saa vähentää investoinnit heti maksuhetkellä eikä vasta vuosien kuluessa poistoina. Tämä kiihdyttää talouden kasvuun, kun kasvusta aiheutuvia veroja ei tarvitse maksaa etukäteen.
Lassi Mäkinen 
