Talousteema Oy
   
Talousteema Oy
Etusivu Blogi Talousteema Palaute
Talousteema Oy

Lassi Mäkinen

Tekoäly pelottaa samoin kuin tietokoneet 1960-luvulla
6.4.2026 | © Talousteema Oy

Tekoäly on johdonmukainen jatkumo automaattisen tietojenkäsittelyn (atk) kehitysprosessissa. Sen uskotaan vähentävän ihmistyötä, kuten on uskottu monesti tietotekniikan historian aikana.

Automaattinen tietojenkäsittely on muuttanut maailmaa monin tavoin, ja niin tapahtuu nytkin, kun tekoälyjärjestelmät yleistyvät.


Olin teini-ikäinen vuonna 1969, kun ensimmäisen kerran perehdyin tietokoneisiin. Luin kaikki aihetta käsittelevät kirjat, jotka oli hankittu Tampereen kaupunginkirjastoon, sekä osallistuin Tampereen kesäyliopiston atk-peruskurssille ja Cobol-ohjelmointikurssille.

Olin niin innoissani, että ilmoittauduin Riihimäen kauppaoppilaitoksessa järjestettävään vuoden mittaiseen atk-koulutukseen. Se oli ensimmäinen keskiasteen tietotekniikkakoulutus Suomessa, ja sen perusteella myöhemmin syntyi datanomikoulutus.

Kurssin lopputyöni käsitteli tietokoneiden välistä tietoliikennettä.

Pohjoismaissa ensimmäinen tietojenkäsittelyopin professuuri perustettiin vuonna 1965 Tampereen yliopistoon.

Vuosina 1972–1974 opiskelin Tampereen yliopistossa ekonomiksi pääaineenani tietojenkäsittelyoppi.

Silloin kuulin ensimmäisen kerran relaatiotietokannasta ja tekoälystä.

Ihmiset eivät tienneet tietokoneista juuri mitään. Ne tuntuivat pelottavilta. Kuviteltiin, että niissä on jotakin salaista tietoa, ja ne ajattelevat itse.

Silloin ihmisiin tarttui tietokonepelko, joka vieläkin estää vanhoja ihmisiä käyttämästä tietokoneita.

Yritykset ostivat tietokoneita, vaikka yritysjohtajat eivät ymmärtäneet niistä mitään. Ne olivat isoja ja kalliita. Ne kuumenivat käytettäessä ja vaativat ilmastoidut huoneet

Korkeiden hintojen vastapainona niiden uskottiin vähentävän väkeä, kun ne tekivät kaiken nopeammin kuin ihmiset.

Työntekijöiden määrä ei kuitenkaan vähentynyt.

Johtajat saivat työpöydilleen paksuja paperipinkkoja, joissa oli sinisiä reunoista rei´itettyjä ketjulomakkeita. Ne sisälsivät monenlaista dataa, mutta niistä oli vaikea saada irti hyödyllistä tietoa.

Muistan, kun 1970-luvulla erään suuren teollisuusyrityksen atk-päällikkö piti esitelmän ja laittoi sen yhteydessä kiertämään ketjulomakenipun, jossa olivat yhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmat. Hän uskalsi näyttää paperinipun tilaisuuden osallistujille, koska siitä ei kukaan pystynyt saamaan mitään irti. Näin hän todisti, ettei atk-tulosteista ollut mitään hyötyä.

Vuosikymmenet kuluivat. Tietokoneet muuttuivat pienemmiksi mutta samalla tehokkaammiksi. Niistä tuli helpompia käyttää. Tiedot tulivat kuvaruuduille. Graafiset käyttöliittymät yleistyivät.

Tietokoneet alkoivat keskustella keskenään puhelinlinjoja hyödyntäen. Hitaat modemit pirisivät hyllyillä, kun tietoa välitettiin analogisesti äänimuodossa.

Tietoliikenteen uskottiin vähentävän työväkeä, mutta edelleenkään niin ei tapahtunut.

Puhelinlinjojen tilalle tulivat nopeat laajakaistat ja tiedot varastoitiin magneettisille levyille. Relaatiotietokannat otettiin käyttöön, koska ne helpottivat tietojen tallentamista ja hakua.

Vieläkään työntekijöiden määrä ei vähentynyt.

Sitten perustettiin suuria tietovarastoja palvelinlaitteille. Niistä voitiin hyödyntää tietoja tuhansien kilometrien päässä uudenlaisilla hakujärjestelmillä. Ihmiset oppivat googlaamaan.

Tämäkään ei vähentänyt yritysten ja muiden yhteisöjen työntekijöitä.

Tietokoneet muuttuivat minimaalisen pieniksi. Niitä kutsuttiin matkapuhelimiksi. Ne saivat erilaisia lempinimiä, kuten esimerkiksi kännykkä ja kapula.

Kaapeleihin kytketyt puhelimet hävisivät, kun lähes jokaisella ihmisellä oli taskussaan matkapuhelin.

Eikä se ollut enää vain puhelin vaan se oli täydellinen tietokone, jota pitäisi oikeastaan kutsua matkaviestimeksi.

Taskuun mahtuvan matkaviestimen kapasiteetti on tuhansia kertoja tehokkaampi kuin alkuaikojen tietokone suuressa konesalissa.

Vieläkään tietotekniikan kehitys ei vähentänyt yritysten ja muiden yhteisöjen henkilökuntaa.

Nyt olemme uuden tietojenkäsittelyn vaiheen kynnyksellä, kun tekoälyjärjestelmät tulevat vauhdilla. Niiden ennustetaan vähentävän etenkin tietotyötä tekevien ihmisten määrää. Korkeasti koulutetut ihmiset voivat joutua työttömiksi.

Työnantajat ovat jopa ryhtyneet jo etukäteen vähentämään henkilökuntaansa.

Mutta väheneekö työväki? Mitä se tekoäly oikeastaan tarkoittaa?

Tekoäly tuntuu yhtä pelottavalta kuin tietokoneet vuosikymmeniä sitten. Ihmiset uskovat, että tietokoneissa ei ole pelkästään tietoa vaan ne ovat myös älykkäitä ja ne ajattelevat itsenäisesti.

Tekoäly tarkoittaa samaa kuin automaattinen tietojenkäsittely (atk).

Siinä ei ole enää kysymys vain alkeellisesta tietojen syöttämisestä, käsittelystä ja tulostamisesta, kuten tietotekniikan alkuaikoina oli.

Siinä ei ole kysymys pelkästään tietomassojen varastoinnista suurten palvelinten relaatiotietokantoihin ja tietojen googlaamisesta netin kautta.

Siinä on kysymys isoista tietomassoista, joita kerätään valtaviin datakeskuksiin ympäri maailman, sekä tietomassasta muodostettujen uusien tietojen saamisesta netin välityksellä.

Alussa ihmiset asettivat tekoälylle käsittelyperusteet, mutta enää ei ole kysymys siitäkään. Nyt tekoälyjärjestelmät oppivat. Tämä tarkoittaa yleistysten tekemistä datakeskuksiin varastoitujen tietojen perusteella.

Tekoäly ei ole samanlainen kuin ihmisäly. Se on tehokas mutta aivan eri tavalla kuin ihmisen äly.

Tekoäly tekee valtavan tietomäärän perusteella päätelmiä nopeasti. Se tekee virhepäätelmät yhtä tehokkaasti kuin oikeatkin.

Ihmisäly on toisella tavalla tehokas. Ihmisen tietomassa ei ole kovin suuri tekoälyn käsittelemään tietomassaan verrattuna. Ihminenkin tekee sekä oikeita että vääriä päätelmiä.

Ihmisäly toimii usein epäloogisesti. Tähän tekoäly ei pysty, koska se perustuu loogiseen tietojenkäsittelyyn.

Tekoäly ei ajattele, kuten ihminen, vaan se toistaa asioita ymmärtämättä niiden merkitystä kuin papukaija sanoja.

Tekoälyn kehitys jatkuu vielä.

Monet tekoälysovellukset ovat käyttäjille ilmaisia eikä niiden yhteydessä edes esitetä mainoksia. Kassatuloja ei siis vielä ole, vaan järjestelmät toimivat pääomarahoituksella.

Tekoälypalveluiden tuottaminen on kallista. Tarvitaan isoja datakeskuksia, joissa on massoittain tietokoneita. Konesalit kuluttavat paljon sähköä. Koneet kuumenevat ja niitä on viilennettävä.

Datakeskuksen tietokoneet ovat yhteydessä muihin tietojärjestelmiin ympäri maailman. Tietoliikennekään ei ole ilmaista.

Miten tämä on mahdollista? Miten tekoälypalveluiden tuottajat kattavat menonsa, kun niillä ei ole tuloja lainkaan tai niitä on vain vähän? Miksi näin toimitaan?

Kuten sanoin, tekoälyn kehitys jatkuu vielä. Järjestelmät vaativat valtavia määriä dataa. Sitä ei vielä ole tarpeeksi, mutta joka kerta, kun joku käyttää tekoälyä, hän samalla syöttää järjestelmään uutta dataa, ja hän tekee sen ilmaiseksi.

Data on arvokasta. Siksi käyttäjiltä ei vielä laskuteta, koska he maksavat järjestelmän käytön antamalla korvaukseksi uutta dataa.

Myöhemmin tekoäly tulee maksulliseksi, ja sen käytöstä tulee kallista, koska kustannukset ovat valtavat.

Saako Suomi tänne sijoitettujen datakeskusten tuottamista maksuista verotuloja? Tuskin saa. Data kulkee vauhdikkaasti sinne, missä sitä käytetään. Tulli ei kykene sitä hallinnoimaan. Käyttömaksut menevät luultavasti veroparatiiseihin verotettavaksi.

Suomalaiset poliitikot ovat sinisilmäisiä, kun eivät ymmärrä, miten tekoäly kehittyy jatkossa.

ooo

Arveletko, että annoin tämän kirjoituksen tekoälyn laadittavaksi? En antanut, koska siitä olisi luultavasti tullut liian tavanomainen. Se olisi ollut vanhan toistoa – merkityksetön.

Ainoat asiat, mihin tässä käytin tekoälyä, olivat kirjoitusvirheiden korjaaminen ja ääneen lukeminen.

Minulla on vakava luki-häiriö, joka on aina vaikeuttanut elämääni. Luen hitaasti ja kirjoittaessa en huomaa virheitäni. Kun kuuntelen tekstin, havaitsen kirjoitus-, kieli- ja sävyvirheet.

Tämänkin tekstin kuuntelin ja korjailin useita kertoja ennen kuin päätin julkaista sen.

Lassi Mäkinen

Tekoäly pelottaa samoin kuin tietokoneet 1960-luvullaYrittäjän elämä on kiehtovaaYrityssäästämisellä alkurahoitus uusyritykselleYritysjohtajat suunnistavat ilman kompassia ja karttaaMitä yrittäjä odottaa tilitoimistolta ja mitä saa?Kassavirtalaskenta yleistyy hitaasti mutta varmastiTaseen vaaleanpunaiset valheetTuloslaskelman anatomia paljastaa kirjanpidon sairaudenVoiko kassavirtaa ennustaa vuodeksi eteenpäin?Suunnitteletko yrityksen perustamista?Arvonlisäverotus on toisenlaista kuin väitetäänTilitoimisto myy sitä, mitä yrittäjä haluaaSuomi on menossa kohti amerikkalaista terveydenhuoltojärjestelmääSuomen talousongelmat pahenevat edelleenMiksi suomalaiset eivät nyt kuluta, kun pitäisi kuluttaa?Konkurssit lisääntyvät ja yrittäjät vähenevätKahdenkymmenen euron puhelinedun verottaminen on pilkunviilaustaToiminta lakkaa, jos talous sakkaaMaahanmuuttajia tarvitaan yrittäjiksiTulevaisuustieto elintärkeää päätöksenteossaRaimo Sailaksen sokea pisteMitä eroa on yrittämisellä ja sijoittamisella?Mitä eroa on säästämisellä ja sijoittamisella?Älä luota lakisääteiseen kirjanpitoon ja tuloslaskelman voittoonPitäisikö Petteri Orpon jättää konkurssihakemus käräjäoikeuteen?Onko negatiivinen oma pääoma taloudellinen ongelma?Sijoituksen reaalituotto ei ole millään tavoin reaalinenPankit vaanivat tilitoimistojen apajiaKirjanpito tuhlaa arvokasta työaikaaOlen yli 50 vuotta laskenut väärinEkonomistit seuraavat vääriä talouslukujaVoittaako yritys rahaa vai pääomaa?Mitä pitäisi tehdä, kun rahat alkavat loppua?Alv:n alarajahuojennuksen tilalle tarvitaan parempi menettelyMaksetaanko osingot voitoista?Modernia kassavirtalaskentaa YhdysvalloissaYritysjohdolle tuoretta tietoa rahan riittävyydestä tulevaisuudessaHoltitonta taloudenhoitoaElämme talouden satumaailmassa irti todellisuudestaMitä hyötyä on voitosta?Yritysmuodoksi riittää pelkkä yritysTaas nollatutkimus yrittämisestäDigitalisaatio ja epärehellisyys käsi kädessäKonkurssit lisääntyvät ja valtio hyötyyVerohallinnolta lepsu ohje epäselvän lain tulkitsemiseksiKirjanpitolain vähäisyyttä koskevien pykälien hyödyntäminenPienille yhdistyksille luotiin turha ”tilinpitomalli”Verosihteerin lähettämä selvityspyyntö tuli kalliiksi tilitoimistolleMihin tasetta oikeastaan tarvitaan?Mihin tuloslaskelmaa oikeastaan tarvitaan?Vuosi vaihtui ja talous kuihtuu – mistä valoa talouteen?Kansanedustajien joululahja yrityksilleVirtuaaliviivakoodista maksutietokoodiVääjäämättä päädytään yhteen yritysmuotoonValhe, emävalhe, tilasto, tilinpäätösAutomaatio ei vähentänyt kirjanpitäjien määrääVaromatonta liikevaihdon laskentaaKatsekontakti, hymy ja tervehdys eivät maksa mitäänVerohallinto siirtää taas omia tehtäviään yrittäjilleKirjanpitolaki on uudistettava pikaisestiMoni yrittäjä lopettaa, jos YEL-maksut nousevatPitäisikö palkanlaskijoiden mennä lakkoon?Asunto-osakeyhtiön talousarvion lakiperusteinen umpisolmuAsunto-osakeyhtiöt laativat kirjanpitonsa liian vaikeastiMiten meidän käy, kun Venäjä tuhoaa taloutensa?Ukrainan sota vahingoittaa suomalaisiakin yrityksiäTaloushallintoalan tulevaisuusPienyrityksen elämä on turvatontaTaitamattomasti säädetty varojenjaon rajoitusOn parempi tehdä oikeita asioita väärin kuin vääriä asioita oikeinEntiset pimeät taksit ovat nyt laillisiaKorona muutti koko loppuelämäniKevytyrittäjäpalvelun kirjanpito vedettiin umpisolmuunSuomeen tarvitaan selluvero, sahavero ja kaivosveroHoidatko raha-asioitasi kuin Suomen valtio?Tarjoatko asiakkaallesi, mitä hän tarvitsee vai mitä haluaa?Yrittäjän terveys ei tunnu kiinnostavan ketäänYrittäjien kaivettava taistelukirveet esiinYritysverotusta voidaan ja pitääkin muuttaaKassavirta-ajattelu 11: ElämänasenneKassavirta-ajattelu 10: Melkein kaikki konkurssit voidaan välttääKassavirta-ajattelu 9: Kassavirtaverotus on oikeudenmukaistaKassavirta-ajattelu 8: Kassavirtaan perustuva tilitoimistopalveluKassavirta-ajattelu 7: Kassavirtalaskennan ohjelmistotValtiokonttori tulkitsee kustannustukilakia väärinKassavirta-ajattelu 6: Tehokasta kirjanpitoa suoraan tiliotteistaKassavirta-ajattelu 5: Kassasuunnittelu valaisee tulevaisuudenKassavirta-ajattelu 4: Iso hanke imee kassan kuivaksiKirjanpitolautakunnan lausunto tilinpäätöksen allekirjoittamisestaKassavirta-ajattelu 3: Sesonkivaihtelut kurittavat kassavirtaaKassavirta-ajattelu 2: Vahva kassavirta parantaaKassavirta-ajattelu 1: Kassavirtalaskenta maanläheistäMaksullinen verkkolaskutus on kehityksen jarruYhdenkertainen ei ole yksinkertaistaTilinpäätös valmistui heti seuraavana aamunaVaihtoehto Verohallinnon tilitoimistolleVerohallinto perustaa ”ilmaisen” tilitoimistonMiksi kirjanpito-ohjelmia on vaikea käyttää?SapattivuosiEduskunta pudotti pommin kirjanpitolautakunnan pöydälleTilitoimistovero rasittaa tilitoimistojen asiakkaitaYrittäjän nähtävä pitemmälle kuin ekonomistitVerotusta koodataan umpisolmuunKorona jättää jälkiä elämäämmeHallituksella väärä näkökulma työllistämiseenTilinpäätöksissä liikaa klappiaKovia kokeneet ja fiksut pärjäävätYrittäjät nostettiin tikun nokkaan kivitettäviksiPienet tilitoimistot voivat pelastaa SuomenYrittäjän piinakevätValmistaudu lamaan, vaikka se ei tulisikaanKassavirtalaskenta voittaa kuusi nollaAvaan kirjanpitoni ytimenKoodasin uudenlaisen kirjanpitosovelluksenHinta on tunneasia ostajalle ja myyjällePöytäkirja voi olla väärä todisteKompastuin Verohallinnon kielivirheeseenHerätys Verohallinto, elämme 2000-luvulla!Ilmasto-ongelma ei ratkea roskalaatikoillaEi saa suosia pientä tilitoimistoaPerustin osakeyhtiön ja yllätyinMiten tilitoimistot selviytyvät?Piiloverotus raskaampaa kuin avoin verotusTilitoimiston uusi suuntaOvela tilitoimistoalan valtausjuoniKirjanpitolain reliikitRahanpesun valvonta maksaa 355 euroaYrittäjiin kohdistuvaa vihapuhettaKateuden ryydittämää yrittäjien noitavainoaOsakeyhtiö on mainettaan parempiYrittäjä on monen sortin velvollinenSuomalaiset ovat tarkkoja talousasioissaHe ansaitsevat paremman työn ja elämänTilitoimistot tienhaarassa: täysautomaatio vai asiantuntijapalveluOsakepääomarajan poistamisesta tuli torsoTilinpäätökset laaditaan liian vaikeastiKuka maksaa turhan työn?Yrittäjyyden ylistäminen ei enää riitä vaan tarvitaan tekojaSuomen valtiosta on tullut digiterroristiKotitarkastajat nelihenkisiin perheisiin – onko totta?Tulevaisuudessa vain osakeyhtiöitäYötöitä kirjanpitäjille ja palkanlaskijoilleSeuraavaksi valvontakamerat kassoilleSuomen Yrittäjät nujakoi turhaan ay-liittojen kanssaPalkkaennakko ei ole palkka vaan pikavippiTulorekisterissä on päivämäärävirheHallitus mahdollistaa ihmisten säästöjen ryöstämisenKiristyvästä tietosuojasta paineita luottotietoyhtiöillePuolen vuoden musta aukko asuntoyhtiön taloudessa”Joskus tulee virheilmoitus, joka sitten häviää itsestään”Kassavirtahanke täyttää 15 vuottaTulorekisteri – kenen byrokratiaa se keventää?Aika ja raha – yrittäjän kaksi stressiäSuomen valtio tuotti taas tappiotaAllekirjoitettua tilinpäätöstä ei saa muuttaa”Kuuden euron simmi”Miksi taloushallinnon muutokset ajoitetaan vuodenvaihteeseen?Pienet tilitoimistot kyllä pärjäävät, mutta suuret…Tuntemattomat tilinpäätöskaavat suojaavat yrittäjää vainoltaMiten valvonta ”laaditaan”?Miksi yrittämisen byrokratia tuntuu kevyeltä?Arvonlisäverolaki kirjoitettiin kateuden kiimassaVerohallinto järjestää kirjanpitäjien hirttäjäiset tammikuussaSumu laskeutui Suomen talouden ylleYhdenkertainen kirjanpito kummittelee”Posti kulkee, kun Kusti polkee”Puhumattomuus on velallisen pahin virheTelia myy viestipalveluita mutta vastaa viesteihin hitaasti”Itselleen sika kiusan tekee…”Kolmen vuoden säännön anatomiaKirjanpitolaki rikkoo varovaisuuden periaatettaPyhä osinkoverotus – ”Miks kaiken pitää aina muuttua?”Vain muutos on varmaaValoa ikkunoissaOmaVero on huonompi kuin odotinPieni nainen ja iso unelmaTyö on antamista – ei ottamistaPuhelinetujen ennakonpidätykset tarpeetonta näpräämistäAuto kirjanpidossa – auto ei kirjanpidossa – auto jälleen kirjanpidossaVATT:n veroselvitys unohti tärkeimmän investointikannustimenABC-huoltamon kahvilassa on paras veroasiantuntemusMicrosoftille asiakkaat ovat vain lypsykarjaaKuudenkymmenen talousjohtajan harhainen totuusHankasalmi, Hämeenlinna, Oulu ja HelsinkiPienessä yrityksessä ihminen puhuu ihmiselleEduskunnassa saa valehdella mutta ei syyttää valehtelustaSeura-lehti: "Mikä kannustaa yrittämään?"Juha Sipilä haluaa Suomeen 110.000 uutta työpaikkaaJuuri nyt tilitoimistopalveluiden tarve kasvaa”Tämä on aivan hevon humppaa”Tekisinkö tilinpäätöksen vanhan vai uuden lain mukaisesti?
Talousteema Oy
 © Talousteema Oy 2014 – 2026