Maahanmuuttajia tarvitaan yrittäjiksi1.11.2024 | © Talousteema OySuomen talous on pahasti ruosteessa, sillä suuryritykset eivät enää meitä elätä. Hyvinvointi on vaarassa. Työttömien ja myös ikäihmisten määrät kasvavat. Heille pitäisi järjestää työtä. Kun työtä ei ole tarpeeksi tarjolla, tarvitaan paljon uusia yrityksiä. Riittävän moni suomalainen ei yrittäjäksi kuitenkaan halua ryhtyä.Tilastokeskus julkaisi 24.10.2024 väestöennusteen, jonka mukaan Suomen väkimäärä kasvaa 6,5 miljoonaan kansalaiseen seuraavien 50 vuoden aikana. Väestön ikärakenne muuttuu. Lapsia syntyy vähemmän ja ihmiset elävät pitempään kuin aikaisemmin.
Vaikka väestön kokonaismäärä lisääntyy, työikäisen väestön ennustetaan vähenevän. Tilastokeskuksen mukaan tähän ryhmään kuuluvat 15–64-vuotiaat. On päivänselvää, että työhön kykenevien ikähaarukka laajenee kymmenillä vuosilla 50 vuoden kuluessa.
Jo nyt työikäiseen väestöön tulisi sisällyttää 15–74-vuotiaat. Tiedän tämän, sillä itse olen 74-vuotias ja teen edelleen työtä.
Hoivapalveluihin kaivataan ihmisiä muualta maailmasta, koska iäkkäiden ihmisten määrä lisääntyy. Mutta eihän keskimääräisen eliniän kasvu tarkoita sitä, että hoivattavien määrä lisääntyisi. Ihmisen hoivan tarve painottuu hänen viimeisiin vuosiinsa.
Kun joskus aikaisemmin ihmiset kuolivat keskimäärin 60–70-vuotiaina ja nykyisin 80–90-vuotiaina, tulevaisuudessa ihmiset kuolevat 100–110-vuotiaina. Hoivan tarve ei välttämättä lisäänny, koska iäkkäät ihmiset ovat yhä hyväkuntoisempia.
Työhön kykeneviä on yhä enemmän, mutta onko kaikille työtä? Suuryritykset ovat vähentäneet henkilöstönsä määrää automaatiolla, globalisaatiolla ja jalostusasteen alentamisella.
Puunjalostusala on kuvaava esimerkki tästä muutoksesta. Nykyisin Suomessa keitetään alhaisen jalostusasteen sellua, mikä vaatii hyvin vähän työvoimaa. Aikaisemmin paperinvalmistus tapahtui Suomessa, ja yrityksissä oli väkeä enemmän. Nyt paperia tehdään niissä maissa, joissa sitä kulutetaan eniten.
Puunjalostusyritysten puheet biojalosteiden kehittämisestä ovat jääneet puheiksi. Mitään suurta tuotantoa niistä ei ole syntynyt, ja jos tulevaisuudessa syntyy, mitään suurta työllistämisvaikutusta sillä ei ole.
Uutta työtä syntyy pääasiassa uusissa yrityksissä ja muissakin nano- ja mikroyrityksissä etenkin palvelualoilla.
Tässä maahanmuutolla on iso merkitys. Katuja kävellessä on helppo havaita, että muista maista tulleet perustavat uusia yrityksiä. Kysymyksessä eivät ole vain etniset ravintolat, vaan mukana on mm. parturiliikkeitä, kahviloita, taksiyrityksiä, päivittäistavarakauppoja ja jopa kirpputoreja.
Maahanmuuttajilla on vahva motiivi perustaa yrityksiä, koska heidän on vaikea saada palkkatyötä ja heillä on iso tarve onnistua uudessa kotimaassaan. Yrittämällä tämä onnistuu.
Maahanmuuttajat ovat ennenkin olleet Suomen talouden moottoreita. Monen nykyisen suuryrityksen on vuosikymmeniä sitten perustanut muualta Suomeen tullut yrittäjä. Esimerkiksi tutut yritykset Fazer, Finlayson, Paulig, Sinebrychoff ja Stockmann ovat saaneet nimensä Suomeen muuttaneen perustajansa mukaan.
Tällä hetkellä Suomessa on yli 10.000 maahanmuuttajan perustamaa yritystä. Ne työllistävät yli 30.000 ihmistä.
Suomen talouskasvu ei tarvitse väestönkasvua. Eikä se tarvitse suuryrityksiäkään. Ja ihmisten eliniän piteneminen ei sitä haittaa.
Suomen talouskasvu tarvitsee maahanmuuttajia, koska heillä on vahva motiivi onnistua uudessa kotimaassaan. He voivat ryhtyä yrittäjiksi, mutta he eivät siinä onnistu, ellei yrittämisestä tehdä nykyistä huomattavasti yksinkertaisempaa.
Heille suomen kieli aiheuttaa lisähaitan, jota voidaan helpottaa kirjoittamalla lait ja ohjeet selkokielisesti. Yrityslainsäännöstä ja sitä koskevista ohjeista on suomen ja ruotsin kielen lisäksi julkaistava viralliset englanninkieliset versiot.
Eduskunnalla on iso lakisavotta edessään, jos se aikoo kääntää Suomen talouskehityksen positiiviseen suuntaan. Monimutkainen yrittäjyyttä koskeva lainsäädäntö aiheuttaa tarpeettomia konkursseja ja tahattomia talousrikoksia.
On aivan turha syyttää yrittäjiä harmaasta taloudesta, kun oikeat syylliset istuvat eduskunnan jakarandatuoleilla. He vain puhuvat mutta eivät ymmärrä yrittämisen luonnetta eivätkä tee oikeita päätöksiä yrittämisen helpottamiseksi.
Lakimuutokset pitää aloittaa yritysmuotojen karsimisesta. Yksi yritysmuoto riittää.
Kirjanpitolain nykyiset voiton laskentaa edellyttävät säännökset eivät pelasta yrityksiä konkursseilta. Tuloslaskennasta on siirryttävä kassavirtalaskentaan.
Arvonlisäverotuksen useista verokannoista pitää luopua ja siirtyä yhteen huomattavasti nykyistä alempaan verokantaan.
Yritys- ja osinkoverotus on muutettava sellaiseksi, että samasta tulosta vero maksetaan vain yhteen kertaan.
Piiloverotusta eli yrityksille korvauksetta sälytettyjä veronkantotehtäviä on vähennettävä radikaalisti, koska byrokratian kustannustaakka on pienimmille yrityksille ylivoimainen. Tämä koskee mm. arvonlisäverotusta ja palkkojen ennakonpidätyksiä.
Yrittäjille on tarjottava samat sosiaaliedut kuin muillekin kansalaisille. Ensimmäisenä on hoidettava yrittäjäeläkejärjestelmä oikeudenmukaiseksi ja kohtuulliseksi. Ja seuraavana vuorossa on sallia yrittäjälle mahdollisuus lomauttaa itsensä samoissa olosuhteissa ja samalla tavalla kuin hän joutuu lomauttamaan työntekijöitään.
Jos valtio todella haluaa auttaa ihmisiä perustamaan uusia yrityksiä, yrittäjäksi aikoville on luotava yrityssäästöjärjestelmä.
Siinä yrittämistä suunnitteleva säästää rahaa, kunnes on valmis perustamaan yrityksen. Valtio antaa tällaiselle yritykselle säästösumman suuruisen takauksen, jota vastaan pankki antaa lainan. Lisäksi pankki antaa toisen samansuuruisen lainan ilman vakuutta.
Yrittäjä saa kolminkertaisen rahoituksen yritykselleen. Valtio saa työllistävän yrityksen ja pankki luotettavan asiakkaan.
Lassi Mäkinen 
