Yritysjohdolle tuoretta tietoa rahan riittävyydestä tulevaisuudessa
27.10.2023 | © Talousteema Oy

Konkurssien lisääntyessä kiinnostus kassavirtaan on virinnyt, mutta aiheen käsitteet ovat epäselviä ja tietoa kassavirrasta tuotetaan väärin menetelmin, liian harvoin ja pääasiassa vain menneisyydestä. Yrityksen johto tarvitsee joka päivä ajantasaista tietoa rahan riittävyydestä tulevaisuudessa.

Viime vuosina suomalaiset yritysjohtajat ovat yhä useammin puhuneet kassavirroista. Yhdysvalloissa tämä on ollut yleistä jo kauemmin. Siellä on julkaistu runsaasti kassavirtaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta meillä aiheesta on kirjoitettu vähän. Suomessa luetuin kirja lienee Aku Ankan taskukirja 349: Kassavirta 😊😊😊.

General Electricin hallituksen puheenjohtajan tehtävästä eläkkeelle siirtynyt Jack Welch ja hänen vaimonsa Suzy kertovat vuonna 2006 julkaisemassaan kirjassa Winning: The Answers, että yrityksen terveydentilan kolme tärkeintä mittaria ovat työntekijöiden sitoutuminen, asiakastyytyväisyys ja kassavirta. Kassavirta on heidän mielestään arvokas, koska se ei valehtele. Kaikki muut kirjanpidolliset tunnusluvut, kuten voitto, ovat muokattavissa.

Käsityksiä, mitä kassavirta tarkoittaa, on erilaisia. Joskus kassavirraksi nimitetään myynnistä saatavia tuloja. Joskus se on luku, joka saadaan vähentämällä tuloslaskelman käyttökatteesta käyttöpääoman muutos ja ylläpitoinvestoinnit.

Syksyn aikana lehdistössä on puhuttu kassavirtatuloksesta, kun on pyritty selittämään, miksi osa rakennusalan yrityksistä on ajautunut konkurssiin ja osa ei. Kassavirtatuloksen määritelmä on epäselvä, mutta se tarkoittanee suunnilleen samaa kuin juokseva kassavirta, eivätkä silloin investointien kassavirta ja rahoituksen kassavirta ole mukana tarkastelussa lainkaan, vaikka pitäisi.

Kassavirta kattaa kaikki yrityksen kassatulot ja kassamenot – myös investointien maksut sekä lainojen nostot ja takaisinmaksut. Se on maksuperusteinen talouden ominaisuus.

Kassavirta on suoritevirran peilikuva: tuotannontekijöiden ostoista aiheutuu kassamenoja ja tuotteiden myynneistä saadaan kassatuloja. Kassatulot ja kassamenot ovat aivan eri asia kuin tuloslaskelman tuotot ja kulut.

Kassavirtaa voidaan havainnollistaa parhaiten toteamalla, että se on sama kuin pankkitilin läpi kulkeva raha. Kassa on vastaavasti sama kuin pankkitilin saldo.

Kassavirtalaskenta mittaa rahan riittävyyttä, kun tuloslaskennan tarkoituksena on mitata kannattavuutta ja vakavaraisuutta. Kassassa oleva puskuri ratkaisee, miten hyvät mahdollisuudet yrityksellä on investoida kasvuun ja miten tehokkaasti se pystyy estämään konkurssiin ajautumisen.

Suomessa kassavirtalaskelma tuli kirjanpitolainsäädäntöön vuonna 2004 nimellä rahoituslaskelma. Suuryrityksen tai yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön on pakko esittää se tilinpäätöksessään. Muille rahoituslaskelman esittäminen on vapaaehtoista.

Kirjanpitolautakunta julkaisi vuonna 2007 yleisohjeen, miten rahoituslaskelma tuotetaan tuloslaskelman ja taseen tiedoista muokkaamalla. Ohjeen menetelmillä ei synny aitoa kassavirtalaskelmaa eikä lautakunnan ohjeessa oikeastaan ole mitään järkeäkään.

Ensin puhtaan kassavirran maksutapahtumista laaditaan suoriteperusteinen tuloslaskelma ja tase ja sitten näistä muokataan maksuperusteinen rahoituslaskelma, kun aito kassavirtalaskelma olisi syntynyt helposti suoraan puhtaan kassavirran tapahtumista. Rahoituslaskelman tuottaminen on samankaltaista toimintaa kuin kiivettäisiin takapuoli edellä puuhun.

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa esitetyn kaltaiset menetelmät ovat kuitenkin yleisesti käytössä kaikkialla maailmassa. Kassavirtalaskentaa ei vielä ole ymmärretty itsenäiseksi laskentamenetelmäksi, vaan sitä pidetään tuloslaskennalle alisteisena menetelmänä.

Kun tilinpäätökset, joista kassavirtalaskelmia tuotetaan, laaditaan tilikausittain, tämä on liian hidas käytäntö, koska kassavirta elää päivittäin ja sen muutoksilla on olennainen merkitys yrityksen johtamisessa. Kassavirtatietoa tarvitaan tulevaisuudesta, koska päätöksenteko koskee aina tulevaisuutta eikä milloinkaan menneisyyttä.

Kassavirran historiatietoa tuottavaa kassavirtakirjanpitoa sekä tulevaisuustietoa tuottavaa kassasuunnittelua on tehtävä joka päivä, että näistä menetelmistä on hyötyä päätöksenteossa.

Kassavirta kulkee menneisyydestä nykyhetken kautta tulevaisuuteen. Välissä ei ole epäjatkuvuuskohtaa, kuten tuloslaskentaan perustuvan kirjanpidon ja budjetoinnin välissä on.

Kassasuunnittelu ei ole budjetointia eikä ennustamista, vaan se on kahdenkertaista kirjanpitoa tulevaisuutta koskevista tositteista.

Kassavirran historiatiedot tuotetaan pelkästään pankkitilin tapahtumista.

Tulevaisuustiedot saadaan kaikista niistä maksutietoja sisältävistä dokumenteista, joita yrityksellä on juuri tänä päivänä käytettävissään. Kassasuunnittelun tositteita ovat esimerkiksi laskut, tilaukset, sopimukset, tarjoukset ja suunnitelmat.

Lassi Mäkinen