Talousteema Oy
Talousteema Oy
Etusivu Koulutukset Blogi Verouutiset Talousteema Palaute
Talousteema Oy

Lassi Mäkinen

Kuudenkymmenen talousjohtajan harhainen totuus
8.7.2016 | © Talousteema Oy

RainMaker Oy julkaisi heinäkuun alussa Talousjohtajabarometrin, joka sai runsaasti julkisuutta lehdistössä. Kyselyyn vastasi 60 suuren tai keskisuuren yrityksen talousjohtajaa, joista 54 oli sitä mieltä, että yhteiskuntasopimuksen vaikutukset yrityksensä kilpailukykyyn ovat pienet tai olemattomat. Onko tämä koko totuus?

Olen itsekin ollut aikanaan samassa asemassa kuin kyselyn vastaajat. Sen jälkeen olen toiminut 35 vuotta yrittäjänä ja tuottanut palveluja kaikkein pienimmille yrityksille. Kokemuksesta tiedän, että suurimpien ja pienimpien yritysten maailmat ovat erilaiset kuin yö ja päivä.

Suuret ja keskisuuret yritykset ovat usein teollisuusyrityksiä, kauppaketjuja tai finanssikonserneja. Ne pyrkivät lisäämään automaatiota ja vähentämään ihmistyötä. Esimerkiksi puunjalostustehtaat ovat jo hyvin lähellä tilannetta, jossa ihmisiä tarvitaan vain johtotehtävissä. Tällaisille yrityksille työaika- ja palkkakysymykset ovat sivuseikkoja eikä yhteiskuntasopimuksella siksi ole niille merkitystä.

Yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta on tärkeä huomata se seikka, että Suomessa on vain 3.201 suurta tai keskisuurta yritystä (0,9 %), mutta nano-, mikro- ja pienyrityksiä on 350.880 (99,1 %). Suurimmat yritykset vähentävät henkilökuntaansa, kun taas pienimmät lisäävät väkeä.

Suomen talouden pahin ongelma – työttömyys – ratkaistaan kaikkein pienimmissä yrityksissä. Ratkaisun avain on uusien yritysten perustaminen, koska alkavat yritykset työllistävät yleensä ainakin yrittäjän itsensä. Ne ovat myös kaskukykyisimpiä, joten henkilökunta lisääntyy, mikäli olosuhteet ovat niille myönteiset.

Suomen taloudessa on toinenkin iso ongelma – valtion velkaantuminen. Myös tämä ongelma ratkeaa sillä, että työllisyysaste paranee. Työssä olevat ihmiset maksavat veroja eivätkä tarvitse niin suuria tulonsiirtoja kuin työttömät tarvitsevat.

On aivan turha kysyä 60 talousjohtajalta, mitä mieltä he ovat asioista, kun heidän vaikutuksensa Suomen talouteen on merkityksetön. Tärkeämpää on kuunnella herkällä korvalla yrittäjien ongelmia.

Jos Suomeen perustettaisiin 100.000 uutta yritystä, työttömien määrä vähenisi 100.000 henkilöllä. Suomen kilpailukyky paranisi roimasti, koska yrittäjät eivät laske tuntejaan vaan aikaansaannoksiaan. He tuottavat tehokkaasti pienillä investointipanoksilla ja alhaisella tulotasolla. Yrittäjät ovat Suomen talouden joustavin elementti.

Edellä mainitut seikat ovat kuin pääministeri Juha Sipilän ”Sudenpentujen käsikirjasta”. Siinä ei vain mainita, että yrittäjyys on ongelmien ratkaisun avain.

Talousjohtajabarometrin tekeminen ja sen tulosten julkistaminen 60 talousjohtajan mielipiteistä oli typerää. Tarkoituksena oli vain saada julkisuutta tutkimuksen tuottaneelle yritykselle. Kun moni lehti julkaisi nämä tutkimustulokset lehdistötiedotteesta kopioiden, tämä osoitti, miten alas suomalainen lehdistö on vajonnut. Kritiikkiä ei ole nimeksikään.

Lehdistön pitäisi kiinnittää päähuomio kaikkein pienimpiin yrityksiin. Tämä on hankalaa, koska niitä on paljon ja ne ovat pieniä. Niitä koskevan jutun tekeminen ilman jonkin kellokkaaksi pyrkivän yrityksen tutkimusta on niin työlästä, että toimittajat eivät viitsi siihen ryhtyä. On paljon helpompaa tehdä juttuja suurista yrityksistä ja niiden tunnetuista johtajista etenkin, kun tekstit tarjoillaan valmiiksi muotoiltuna lehdistötiedotteissa.

Tutkimuksia tekevät yrityksetkään eivät viitsi kysellä sadoilta tuhansilta yrittäjiltä, koska sellaiset tutkimukset tulevat kalliiksi. Muutamalle kymmenelle suurimmalle yritykselle lähetetyn kyselyn käsitteleminen on halpaa ja julkisuuden kannalta tehokasta.

Lassi Mäkinen

Tulorekisterissä on päivämäärävirheHallitus mahdollistaa ihmisten säästöjen ryöstämisenKiristyvästä tietosuojasta paineita luottotietoyhtiöillePuolen vuoden musta aukko asuntoyhtiön taloudessa”Joskus tulee virheilmoitus, joka sitten häviää itsestään”Kassavirtahanke täyttää 15 vuottaTulorekisteri – kenen byrokratiaa se keventää?Aika ja raha – yrittäjän kaksi stressiäSuomen valtio tuotti taas tappiotaAllekirjoitettua tilinpäätöstä ei saa muuttaa”Kuuden euron simmi”Miksi taloushallinnon muutokset ajoitetaan vuodenvaihteeseen?Pienet tilitoimistot kyllä pärjäävät, mutta suuret…Tuntemattomat tilinpäätöskaavat suojaavat yrittäjää vainoltaMiten valvonta ”laaditaan”?Miksi yrittämisen byrokratia tuntuu kevyeltä?Arvonlisäverolaki kirjoitettiin kateuden kiimassaVerohallinto järjestää kirjanpitäjien hirttäjäiset tammikuussaSumu laskeutui Suomen talouden ylleYhdenkertainen kirjanpito kummittelee”Posti kulkee, kun Kusti polkee”Puhumattomuus on velallisen pahin virheTelia myy viestipalveluita mutta vastaa viesteihin hitaasti”Itselleen sika kiusan tekee…”Kolmen vuoden säännön anatomiaKirjanpitolaki rikkoo varovaisuuden periaatettaPyhä osinkoverotus – ”Miks kaiken pitää aina muuttua?”Vain muutos on varmaaValoa ikkunoissaOmaVero on huonompi kuin odotinPieni nainen ja iso unelmaTyö on antamista – ei ottamistaPuhelinetujen ennakonpidätykset tarpeetonta näpräämistäAuto kirjanpidossa – auto ei kirjanpidossa – auto jälleen kirjanpidossaVATT:n veroselvitys unohti tärkeimmän investointikannustimenABC-huoltamon kahvilassa on paras veroasiantuntemusMicrosoftille asiakkaat ovat vain lypsykarjaaKuudenkymmenen talousjohtajan harhainen totuusHankasalmi, Hämeenlinna, Oulu ja HelsinkiPienessä yrityksessä ihminen puhuu ihmiselleEduskunnassa saa valehdella mutta ei syyttää valehtelustaSeura-lehti: "Mikä kannustaa yrittämään?"Juha Sipilä haluaa Suomeen 110.000 uutta työpaikkaaJuuri nyt tilitoimistopalveluiden tarve kasvaa”Tämä on aivan hevon humppaa”Tekisinkö tilinpäätöksen vanhan vai uuden lain mukaisesti?
Talousteema Oy
 © Talousteema Oy 2014 – 2018