Tilinpäätöksissä liikaa klappia28.5.2020 | © Talousteema OyKoronakriisin vuoksi yrityksille jaetut rahoitustuet saivat lehdistössä voimakasta kritiikkiä. Sekä rahoituspäätökset että niiden kritiikki perustuivat epätarkkoihin tietoihin, koska kirjanpitolain mukaisissa tilinpäätöksissä on klappia.Kun työurani alussa 1970-luvulla tein tilinpäätöstä, kysyin ensin toimitusjohtajalta, millainen tilinpäätös tällä kerralla laaditaan. Kun hän antoi jonkin voittoluvun, tuotin hänelle juuri sellaisen tilinpäätöksen.
Enää nykyisin kirjanpidon ja verotuksen lainsäädäntö ei ole niin väljää kuin 1970-luvulla, mutta siinä on edelleen vääristymiä aiheuttavia kohtia. Kirjanpidon perusteet ja menetelmät eivät kestä kriittistä tarkastelua.
Suoriteperusteinen tuloslaskenta kirjanpidon perustana on tullut tiensä päähän. Koronakriisi viimein osoittaa, että tarvitsemme maksuperusteista kassavirtalaskentaa.
Yrityksen taloudessa on kolme keskeistä ominaisuutta: kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius.
Business Finlandin rahoituspäätöksiltä ja lehdistön niitä koskevalta kritiikiltä puuttuivat hampaat. Rahoitettavilta yrityksiltä edellytettiin hyvää kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta, mutta tilinpäätösten perusteella lasketut tunnusluvut olivat harhaanjohtavia.
Tuloslaskelman voitto tai tappio kuvaa yrityksen kannattavuutta. Ideana on vähentää tilikauden myyntituotoista eli liikevaihdosta tuottojen aikaansaamisesta aiheutuneet kulut. Todellisuus on toisenlainen.
Lähes kaikissa suomalaisissa yrityksissä voitto- tai tappioluku on virheellinen. Listaamattomissa osakeyhtiöissä osakkaat usein nostavat työtulonsa osinkoina, jolloin tuloslaskelman palkkasumma on liian pieni. Alkavassa yrityksessä yrittäjä saattaa tinkiä eläkevakuutusmaksustaan, jolloin tuloslaskelman henkilöstökulut ovat liian pienet.
Suomessa noudatetaan käyttöomaisuuden poistoissa rinnakkain kahta menetelmää: suunnitelma- ja verotuspoistoja. Tilinpäätösdirektiivi edellyttää pelkästään suunnitelmapoistojen käyttöä.
Suunnitelmapoistot perustuvat yrityksen johdon etukäteen tekemään arvioon investoinnin vaikutusajasta. Tällainen arvio on epämääräinen, koska se ei perustu tosiasioihin. Se on vain hihasta vedetty luku.
Verotuspoistoista säädetään elinkeinoverolaissa. Tuloslaskelman voitto tai tappio lasketaan verotuspoistoin, sillä suunnitelmapoistot korjataan poistoerolla. Suomalaiset tilinpäätökset eivät tämän vuoksi ole vertailukelpoisia muiden EU:n jäsenmaiden yritysten tilinpäätösten kanssa.
Tuloksen laskennassa on monia muitakin virhekohtia, joten voidaan sanoa, että tuloslaskelma antaa väärän tai puutteellisen kuvan toiminnan tuloksesta, vaikka tilinpäätösdirektiivi edellyttää oikeaa ja riittävää kuvaa.
Kun voitto tai tappio on virheellinen, silloin myös taseen oma pääoma on virheellinen ja tämän seurauksena taseessa on muitakin virheitä. Tase ei anna oikeaa ja riittävää kuvaa yrityksen arvosta eikä vakavaraisuudesta. Se antaa väärän tai puutteellisen kuvan taloudellisesta asemasta.
Maksuvalmiutta mitataan saamisten ja velkojen suhteella. Tämä on sinänsä tarkka mutta vain yhden päivän tieto.
Tarvitaan kuva yrityksen maksukyvystä koko tilikauden ajalta. Tällainen kuva voidaan saada kassavirtalaskennalla.
Kirjanpitolaki edellyttää suurilta yrityksiltä rahoituslaskelman liittämistä tilinpäätökseen, mutta tämä laskelma tehdään tuloslaskelmasta ja taseista muokkaamalla, jolloin kuva maksuvalmiudesta on sekava.
Oikeaoppinen maksuperusteinen kassavirtalaskelma laaditaan saapuvien ja lähtevien maksujen perusteella. Nämä voidaan rekisteröidä kirjanpitoon helposti pankkitilien tapahtumista, mutta näin ei yleensä tehdä.
Koska koronakriisi on johtamassa mahdollisesti jopa vuosien mittaiseen taloustaantumaan, yritysten ja niiden rahoittajien pitää kiinnittää enemmän huomiota yrityksen maksukykyyn. Sama koskee sitä aikaa, kun tulevaisuudessa siirrytään takaisin kasvun vaiheeseen, jolloin on huolehdittava kasvun edellyttämästä rahan riittävyydestä.
Yritys ajautuu konkurssiin vain siitä syystä, että se tulee pysyvästi maksukyvyttömäksi.
Yritys voi tuottaa tappioita useiden vuosien ajan ja saattaa menettää koko oman pääomansa, mutta se ei joudu konkurssiin, jos se kykenee hoitamaan maksut velkojia tyydyttävästi.
Yritys voi tuottaa jatkuvasti voittoa ja sillä saattaa olla vahva tase, mutta silti se ajautuu konkurssiin, jos ratkaisevalla hetkellä sen omaisuus ei sisällä riittävästi likvidejä rahavaroja. Esimerkiksi varastojen paisuminen liian suureksi voi synnyttää tällaisen tilanteen.
Kannattavuuden ja vakavaraisuuden mittaaminen on käytännössä epätarkkaa ja epäluotettavaa. Niihin ei tarvitse kiinnittää huomiota, jos yrityksen maksuvalmiudesta saadaan tarkkoja ja luotettavia tietoja. Kun maksuvalmius on hyvä, pitkällä aikavälillä myös kannattavuus ja vakavaraisuus ovat kunnossa, vaikka niistä ei tiedetä tarkasti.
Kirjanpitolainsäädäntö pitää muuttaa siten, että yritykset tuottavat maksuperusteista kassavirtakirjanpitoa. Myös yritysverotuksen tulee perustua kassavirtaan, koska se kannustaa yrityksiä kasvamaan.
Kassavirtakirjanpito johtaisi siihen, että yritykset ryhtyisivät tulosbudjetoinnin sijaan tekemään kassasuunnittelua. Se antaa johdolle etukäteen tarkan tiedon yrityksen maksutilanteen tulevasta kehityksestä ja johdon harkitsemien päätösvaihtoehtojen talousvaikutuksista.
Perheyrityksemme Talousteema Oy järjesti 28.5.2003 kassavirtalaskennan kehittämishankkeen aloitusseminaarin. Olemme siis juuri tämän kirjoituksen julkaisupäivänä tasan 17 vuoden ajan systemaattisesti kehittäneet kassavirtalaskentaa ja soveltaneet sitä käytäntöön.
Olen tehnyt yrityksissäni kassavirtakirjanpitoa ja kassasuunnittelua vuodesta 2004 lähtien. Isoja päätöksiä tai yllättäviä taloustilanteita kohdatessani olen voinut nukkua yöni rauhassa. Nytkään en ole huolissani koronakriisistä, koska tiedän tarkasti, miten tämä lama vaikuttaa yritykseeni.
Lue koko kirjoitussarja:
1.
Koodasin uudenlaisen kirjanpitosovelluksen
2.
Avaan kirjanpitoni ytimen
3.
Kassavirtalaskenta voittaa kuusi nolla
4.
Valmistaudu lamaan, vaikka se ei tulisikaan
5.
Yrittäjän piinakevät
6.
Pienet tilitoimistot voivat pelastaa Suomen
7.
Yrittäjät nostettiin tikun nokkaan kivitettäviksi
8.
Kovia kokeneet ja fiksut pärjäävät
9. Tilinpäätöksissä liikaa klappia
Lassi Mäkinen 
