Talousteema Oy
Talousteema Oy
Etusivu Koulutukset Blogi Verouutiset Talousteema Palaute
Talousteema Oy

Lassi Mäkinen

Ovela tilitoimistoalan valtausjuoni
2.8.2019 | © Talousteema Oy

Suurimmat tilitoimistoketjut ovat päättäneet vallata tilitoimistoalan kokonaan. Ne omistavat tärkeimmät tilitoimistoalan ohjelmistotoimittajat. Kun alan automaatio lisääntyy, pienten tilitoimistojen siivu alan liikevaihdosta kapenee ja siirtyy ketjujen ohjelmistotaloille.

Tilitoimistoala on ketjuuntunut voimakkaasti vuosituhannen alusta lähtien, jolloin ketjut ryhtyivät aktiivisesti ostamaan tilitoimistoja markkinoilta. Ensin niille kelpasivat vain kymmeniä henkilöitä työllistävät toimistot, koska niiden avulla kasvu oli nopeaa. Sittemmin ne ovat ostaneet yhä pienempiä toimistoja.

Jäljellä ovat enää vain aivan pienimmät tilitoimistot ja muutama nopeasti kasvanut toimisto. Kiinnostavien ostokohteiden määrä on selvästi vähentynyt. Hyvin pienten toimistojen ostamiseen ei jättisuurten ketjujen kannata tuhlata energiaansa. Niillä on toisenlainen strategia.

Jo vuosikymmenten ajan tilitoimistoalan työpaikkojen on ennustettu häviävän, kun automaatio lisääntyy. Kehitys on kuitenkin ollut hidasta ja kivikkoista.

Vuonna 1997 annettu kirjanpitolaki mahdollisti kirjanpitoaineistojen säilyttämisen sähköisessä muodossa.

Laskujen siirtämistä sähköisessä muodossa myyjiltä ostajille ryhdyttiin toteuttamaan heti vuoden 1997 jälkeen.

Verkkolaskuoperaattoreiksi ryhtyivät eräät suuret tietojärjestelmätoimittajat ja pankit. Niillä oli aluksi omat verkkolaskustandardinsa. Tämä aiheutti hankaluuksia, kun myyjä saattoi lähettää laskun eri muodossa kuin ostaja oli halukas vastaanottamaan. Operaattorit ryhtyivät muuntamaan siirrettäviä laskuja standardista toiseen.

Vuonna 2005 verkkolaskuoperaattorit julkistivat yhteisen eInvoice-standardin, jota kaikkien oli tarkoitus ryhtyä käyttämään, ja näin vältyttäisiin laskujen muuntamisilta standardista toiseen.

Heti sen jälkeen, kun eInvoice valmistui, pankit julkistivat oman Finvoice-standardinsa saadakseen irtioton muista verkkolaskuoperaattoreista. Lähes kaikki siirtyivät kuitenkin käyttämään Finvoicea, joten pankit eivät pystyneet karkottamaan muita kannoiltaan.

Yhteisestä standardista huolimatta verkkolaskutus yleistyi hitaasti. Haluttomimpia verkkolaskuttajiksi ryhtymisessä olivat kaikkein pienimmät yritykset ja niiden talousasioita hoitavat pienet tilitoimistot.

Suuret tilitoimistoketjut keksivät ovelan keinon vallata alan markkinat pieniltä tilitoimistoilta. Ne ostivat lähes kaikki markkinoilla olevat tilitoimistoalan ohjelmatoimittajat, jolloin pienet tilitoimistot joutuvat käyttämään suurten tilitoimistoketjujen ohjelmistoja.

Kun tilitoimistoala automatisoituu vääjäämättömästi, lopulta pienten tilitoimistojen oma liikevaihto muuttuu ohjelmistotoimittajien liikevaihdoksi ja samalla suurten tilitoimistoketjujen liikevaihdoksi.

Verkkolaskujen yleistyminen on kuitenkin ollut pullonkaula automaatiokehityksessä. Verkkolaskupakko olisi ratkaisu tilitoimistoketjujen ongelmaan.

Ensi huhtikuussa verkkolaskupakko toteutuu osittain, kun EU:n verkkolaskudirektiivin vaatimaan lakiin ympättiin Suomessa julkishallinnon organisaatioiden ja yritysten oikeus vaatia verkkolaskuja.

Edelleen muita laskuja saa lähettää, jos ostaja tämän hyväksyy. Myyjä voi myös kieltäytyä toimittamasta tavaraa tai palvelua, jos ostaja vaatii verkkolaskua. Lakimuutos on silti ratkaiseva potku verkkolaskutuksen yleistymisessä.

Muutos on niin iso ja vaikuttava, että verkkolaskutusta vastaan hangoittelevien on annettava periksi. Pienten tilitoimistojen on tarjottava asiakkailleen mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa verkkolaskuja.

Kun verkkolaskujen välittäminen on kapseloitu verkkolaskuoperaattorien kartelliin ja verkkolaskujen tuottaminen tilitoimistoketjujen ohjelmistoyrityksiin, tilitoimistoalan automaatiolla on suora ja tasainen kiitotie edessään.

Pienistä tilitoimistoista tulee suurten tilitoimistoketjujen torppareita, joita ketjujen ei kannata ostaa itselleen, kun ne voivat sopimuksin kontrolloida niiden toimintaa ja tulokehitystä.

Mutta ovatko tilitoimistopalvelut sittenkään täysin automatisoitavissa? Tämä on pienten tilitoimistojen elämän ja kuoleman kysymys.

Yrittäjät haluavat verkkopankkien kaltaisia automaattisia tilitoimistopalveluja vain taloushallinnon kustannusten alentamiseksi. Tämä ei kuitenkaan heille riitä vaan he haluavat henkilökohtaista neuvontapalvelua, joka auttaa tekemään oikeita päätöksiä yrityksen luotsaamiseksi jatkuvasti muuttuvassa kilpailutilanteessa.

Kokemuksesta tiedän, että tällaisen neuvontapalvelun tuntihinta on kaksinkertainen tilitoimistoalan normaaliin tuntihintaan verrattuna.

Lassi Mäkinen

Ilmasto-ongelma ei ratkea roskalaatikoillaEi saa suosia pientä tilitoimistoaPerustin osakeyhtiön ja yllätyinMiten tilitoimistot selviytyvät?Piiloverotus raskaampaa kuin avoin verotusTilitoimiston uusi suuntaOvela tilitoimistoalan valtausjuoniKirjanpitolain reliikitRahanpesun valvonta maksaa 355 euroaYrittäjiin kohdistuvaa vihapuhettaKateuden ryydittämää yrittäjien noitavainoaOsakeyhtiö on mainettaan parempiYrittäjä on monen sortin velvollinenSuomalaiset ovat tarkkoja talousasioissaHe ansaitsevat paremman työn ja elämänTilitoimistot tienhaarassa: täysautomaatio vai asiantuntijapalveluOsakepääomarajan poistamisesta tuli torsoTilinpäätökset laaditaan liian vaikeastiKuka maksaa turhan työn?Yrittäjyyden ylistäminen ei enää riitä vaan tarvitaan tekojaSuomen valtiosta on tullut digiterroristiKotitarkastajat nelihenkisiin perheisiin – onko totta?Tulevaisuudessa vain osakeyhtiöitäYötöitä kirjanpitäjille ja palkanlaskijoilleSeuraavaksi valvontakamerat kassoilleSuomen Yrittäjät nujakoi turhaan ay-liittojen kanssaPalkkaennakko ei ole palkka vaan pikavippiTulorekisterissä on päivämäärävirheHallitus mahdollistaa ihmisten säästöjen ryöstämisenKiristyvästä tietosuojasta paineita luottotietoyhtiöillePuolen vuoden musta aukko asuntoyhtiön taloudessa”Joskus tulee virheilmoitus, joka sitten häviää itsestään”Kassavirtahanke täyttää 15 vuottaTulorekisteri – kenen byrokratiaa se keventää?Aika ja raha – yrittäjän kaksi stressiäSuomen valtio tuotti taas tappiotaAllekirjoitettua tilinpäätöstä ei saa muuttaa”Kuuden euron simmi”Miksi taloushallinnon muutokset ajoitetaan vuodenvaihteeseen?Pienet tilitoimistot kyllä pärjäävät, mutta suuret…Tuntemattomat tilinpäätöskaavat suojaavat yrittäjää vainoltaMiten valvonta ”laaditaan”?Miksi yrittämisen byrokratia tuntuu kevyeltä?Arvonlisäverolaki kirjoitettiin kateuden kiimassaVerohallinto järjestää kirjanpitäjien hirttäjäiset tammikuussaSumu laskeutui Suomen talouden ylleYhdenkertainen kirjanpito kummittelee”Posti kulkee, kun Kusti polkee”Puhumattomuus on velallisen pahin virheTelia myy viestipalveluita mutta vastaa viesteihin hitaasti”Itselleen sika kiusan tekee…”Kolmen vuoden säännön anatomiaKirjanpitolaki rikkoo varovaisuuden periaatettaPyhä osinkoverotus – ”Miks kaiken pitää aina muuttua?”Vain muutos on varmaaValoa ikkunoissaOmaVero on huonompi kuin odotinPieni nainen ja iso unelmaTyö on antamista – ei ottamistaPuhelinetujen ennakonpidätykset tarpeetonta näpräämistäAuto kirjanpidossa – auto ei kirjanpidossa – auto jälleen kirjanpidossaVATT:n veroselvitys unohti tärkeimmän investointikannustimenABC-huoltamon kahvilassa on paras veroasiantuntemusMicrosoftille asiakkaat ovat vain lypsykarjaaKuudenkymmenen talousjohtajan harhainen totuusHankasalmi, Hämeenlinna, Oulu ja HelsinkiPienessä yrityksessä ihminen puhuu ihmiselleEduskunnassa saa valehdella mutta ei syyttää valehtelustaSeura-lehti: "Mikä kannustaa yrittämään?"Juha Sipilä haluaa Suomeen 110.000 uutta työpaikkaaJuuri nyt tilitoimistopalveluiden tarve kasvaa”Tämä on aivan hevon humppaa”Tekisinkö tilinpäätöksen vanhan vai uuden lain mukaisesti?
Talousteema Oy
 © Talousteema Oy 2014 – 2019